Valtioneuvoston U-kirjelmä
U
56
2018 vp
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi (kestävä rahoitus)
Perustuslain 96 §:n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 24 päivänä toukokuuta 2018 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen osalta sekä ehdotuksista laadittu muistio. 
Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2018  
Valtiovarainministeri
Petteri
Orpo
Lainsäädäntöneuvos
Armi
Taipale
MUISTIO
VALTIOVARAINMINISTERIÖ
28.6.2018
EU/2018/1096, EU/2018/1163, EU/2018/1167
EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI KESTÄVÄÄ SIJOITTAMISTA HELPOTTAVASTA KEHYKSESTÄ, EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI KESTÄVIIN SIJOITUKSIIN JA KESTÄVYYSRISKEIHIN LIITTYVIEN TIETOJEN ANTAMISESTA JA DIREKTIIVIN (EU) 2016/2341 MUUTTAMISESTA SEKÄ EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI ASETUKSEN (EU) 2016/1011 MUUTTAMISESTA VÄHÄHIILISYYDEN JA POSITIIVISEN HIILIVAIKUTUKSEN VERTAILUARVOJEN OSALTA
1
Yleistä
Euroopan komissio antoi 24 päivänä toukokuuta 2018 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä (KOM(2018) 353 lopullinen), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta (KOM(2018) 354 lopullinen) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vähähiilisyyttä ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen osalta (KOM(2018) 355 lopullinen), jäljempänä kestävä rahoitus. Näiden lisäksi komissio antoi kaksi luonnosta rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin (2014/65/EU) ja vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin ((EU) 2016/97) nojalla annettujen komission delegoitujen säädösten muuttamisesta ((EU) 2017/565 ja (EU) 2017/2359). 
Asetusehdotukset on toimitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja hyväksyttäväksi yhteispäätösmenettelyssä. Ehdotuksen käsittely neuvostossa odotetaan alkavan kesällä tai viimeistään alkusyksystä. 
2
Ehdotuksen tavoite ja tausta
Asetusehdotusten tarkoituksena on kehittää kestävän rahoituksen markkinaa EU:ssa. Asetusehdotukset ovat komission maaliskuussa 2018 julkaisemaa laajempaa kestävän kasvun rahoitusta koskevaa toimintaohjelmaa (KOM(2018) 97 lopullinen, E 26/2018 vp, YmVL 16/2018 vp, TaVL 25/2018 vp). Kestävä rahoitus nostettiin entistä vahvemmin yhdeksi pääomamarkkinaunionin osa-alueeksi pääomamarkkinaunionin väliraportissa (KOM(2017) 292 lopullinen, E 66/2017 vp, TaVL 41/2017 vp). 
EU on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan. Komission mukaan, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutettaisiin, tavoitteita tukeviin sijoituksiin tulisi kohdentaa vuosittain 180 miljardia euroa nykyistä enemmän. Tällaisen rahoitusvajeen kattaminen ei onnistu julkisin toimin, vaan myös yksityistä varallisuutta tarvittaisiin enemmän kestävän kasvun tukemiseen. 
Kestävän kasvun tukemisen rahoitusta varten komissio julkaisi kolme asetusehdotusta: asetusehdotuksen kestävien sijoitusten kehyksen luomiseksi, asetusehdotuksen kestävien sijoitusten ja kestävyysriskien tiedonantovelvollisuuksista ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta sekä viitearvoasetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta. Edellä mainitut lainsäädäntöehdotukset ovat komission ensimmäisiä lainsäädännöllisiä toimia kestävän kasvun rahoitusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. 
Asetusehdotuksella kestävien sijoitusten kehyksen luomiseksi laadittaisiin kriteeristö, millaiset sijoituskohteet toteuttaisivat ympäristön kannalta kestävää toimintaa. Kriteeristön tarkoituksena olisi yhdenmukaistaa ympäristön kannalta kestävien sijoitusten vaatimuksia markkinoilla ja täten helpottaa sijoittajaa valitsemaan sijoituskohteita. Asetusehdotus koskee vain ympäristön kannalta kestäviä sijoituksia, mutta komission tavoitteena olisi tulevaisuudessa laajentaa kriteeristö koskemaan myös yhteiskuntaan ja hyvään hallintoon liittyviä sijoituksia. 
Asetusehdotuksella kestävien sijoitusten ja kestävyysriskien tiedonantovelvollisuuksista ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta tarkoituksena olisi parantaa rahoitusmarkkinatoimijoiden raportointia sijoitusten kestävyysnäkökulmista ja -riskeistä. Erityisesti kestävinä rahoitusvälineinä tarjottavien tuotteiden tiedonantovelvoitteita parannettaisiin. Avoimuuteen liittyvien raportointivaatimusten lisääntymisen tarkoituksena olisi parantaa sijoittajien tietoja rahoitusvälineiden ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvistä tavoitteista ja riskeistä. 
Viitearvoasetuksen muutosehdotuksella luotaisiin vähähiilinen vertailuarvo ja positiivisen hiilivaikutuksen omaava vertailuarvo sekä parannettaisiin niiden metodologien ja menetelmien laskentatapojen avoimuutta. Vertailuarvot ovat indeksejä, joihin verrataan sijoitusportfolion tai rahoitusvälineen tuoton kehitystä. 
Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin ja vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin nojalla annettujen komission delegoitujen asetusten muutosten tarkoituksena olisi lisätä sijoitus- ja vakuutusneuvonnan asiakkaan soveltuvuuden ja asianmukaisuuden arviointiin näkökulmia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvistä tekijöistä. Tällä tavoin sijoitus- ja vakuutusneuvojat pystyisivät entistä paremmin suosittelemaan asiakkailleen sijoitustuotteita kestävyysnäkökulmat huomioon ottaen. 
3
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
3.1
Asetusehdotus kestävien sijoitusten kehyksen luomiseksi
Asetusehdotuksen tarkoituksena on luoda kriteeristö, jonka avulla pystyttäisiin arvioimaan sijoituksia sellaisiin kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset olisivat myönteisiä tai rasittaisivat ympäristöä vähemmän kuin muut sijoitukset. 
Asetusehdotuksen 1 artiklassa määritettäisiin asetusehdotuksen tavoitteeksi perustaa kriteeristö, jonka avulla pystyttäisiin erottamaan ympäristön kannalta kestävät sijoitukset. Artiklan mukaan asetus koskisi EU:n tai jäsenvaltioiden asettamia vaatimuksia kestäville sijoitustuotteille tai joukkolainoille sekä vaatimuksia sijoitustuotteille, jos niitä tarjotaan kestävinä sijoitustuotteina. Säädösehdotuksen 2 artiklassa määritettäisiin säädöksessä käytettävät käsitteet. 
Säädösehdotuksen 3 artiklassa määritettäisiin ympäristön kannalta kestävälle taloudelliselle toiminnalle ehdot, jotka sijoituksen tai yritysjoukkolainan tulisi täyttää. Taloudellisen toiminnan tulisi edistää yhtä tai useampaa 5 artiklassa määriteltävää ympäristötavoitetta. Taloudellisen toiminnan ei myöskään tulisi haitata minkään 5 artiklan ympäristötavoitetta. Taloudellisen toiminnan tulisi täyttää myös muissa artikloissa määritetyt vähimmäissuojatoimet ja tekniset vaatimukset. 
Asetusehdotuksen 4 artiklan mukaan, jos sijoitustuotetta tai yritysjoukkolainaa markkinoitaisiin ympäristön kannalta kestäväksi, sen tulisi täyttää 3 artiklan ehdot. Tällaisten tuotteiden osalta niiden tarjoajien pitäisi julkaista miten ja kuinka laajasti sijoitus täyttää 3 artiklassa asetetut ehdot. Sijoittajien pitäisi pystyä tietojen mukaan ymmärtämään, kuinka suuri osuus kohdeyhtiöihin tehdyistä sijoituksista menee ympäristön kannalta kestävään taloudelliseen toimintaan sekä kuinka suuri osuus kaikesta taloudellisesta toiminnasta on ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan rahoittamista. Edelliseen liittyen komissio voisi antaa delegoidun säädöksen yksityiskohtaisista raportointivaatimuksista. 
Asetusehdotuksen 5 artiklassa ympäristötavoitteiksi määritettäisiin ilmastonmuutoksen lieventäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesi- ja merellisten resurssien kestävä käyttö ja niiden suojeleminen, kiertotalouteen, jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja kierrättämiseen siirtymisen tukeminen, saasteiden ehkäiseminen ja hallinta sekä terveellisten ekosysteemien suojelu. 
Säädösehdotuksen 6 artiklassa määritettäisiin, millainen toiminta tukisi merkittävästi ilmastonmuutoksen lieventämistä. Tällaisia toimia olisivat muun muassa energiatehokkuuden parantaminen ja uudelleenkäytettävien tai ilmastoneutraalien energiamuotojen kehittäminen, varastointi tai käyttö. Asetusehdotuksen 7 artiklassa määritettäisiin ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevat toimet, joilla estettäisiin tai vähennettäisiin ilmastonmuutoksesta johtuvia negatiivisia vaikutuksia. Säädösehdotuksen 8 artiklassa määritettäisiin, millaiset toimet tukisivat vesi- ja merellisten resurssien kestävää käyttöä ja suojelua. Tällaisia toimia olisivat esimerkiksi vesiympäristön suojelu jätevesiltä ja ihmisille vaarallisilta mikro-organismeilta ja parasiiteiltä sekä veden käytön tehokkuuden parantaminen. Asetusehdotuksen 9 artiklassa määritettäisiin toimet, jotka tukevat kiertotalouteen, jätteiden ehkäisemiseen ja kierrättämiseen siirtymistä. Edellä mainittuja toimia olisivat esimerkiksi tehokas raaka-aineiden käyttö, tuotteiden kestävyyden ja uudelleenkäytön tukeminen sekä jätemäärän vähentäminen. Asetusehdotuksen 10 artiklassa määritettäisiin toimet, joilla ehkäistäisiin ja hallittaisiin saastemäärää. Tällaisia toimia olisivat muun muassa muiden haitallisten päästöjen kuin kasvihuonepäästöjen vähentämiseen, ilman, veden ja maaperän laadun parantamiseen sekä ihmisille haitallisten kemikaalien vähentämiseen tähtäävät toimet. Säädösehdotuksen 11 artiklassa määritettäisiin, miten terveitä ekosysteemejä voitaisiin tukea suojelemalla, tukemalla ja kohentamalla luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettia ja ekosysteemejä.  
Liittyen 6—11 artiklaan komissio voisi antaa delegoituja säädöksiä eri toimien teknisistä tarkastusvaatimuksista. Asetusehdotuksen 14 artiklassa määriteltäisiin yksityiskohtaisemmin, mitä teknisten tarkastusvaatimusten tulisi sisältää.  
Asetusehdotuksen 12 artiklassa määriteltäisiin taloudelliset toimet, jotka katsotaan erityisen haittaaviksi eri ympäristötavoitteiden suhteen. Säädösehdotuksen 13 artikla käsittelisi vähimmäissuojatoimia. Artiklan mukaan taloudellisen toiminnan tulisi täyttää kansainvälisen työjärjestö ILO:n (International Labour Organisation) työhön liittyvät perusoikeudet ja periaatteet.  
Säädösehdotuksen 15 artiklan mukaan komissio perustaisi kestävän rahoituksen alustan, jossa olisi edustajia Euroopan ympäristökeskuksesta, Euroopan valvontaviranomaisista (jäljempänä ESA), Euroopan investointipankista ja Euroopan investointirahastoista sekä keskeisten yksityisten sidosryhmien asiantuntijoita ja asiantuntijoita, joilla olisi keskeistä tietoa tai kokemusta. Kestävän rahoituksen alustan tehtävinä olisi neuvoa komissiota, avustaa komissiota teknisten tarkastusvaatimusten suhteen ja arvioida niiden vaikutuksia ja kustannuksia. Lisäksi Kestävän rahoituksen alustan tulisi valvoa ja raportoida komissiolle kestävän rahoituksen rahavirroista sekä neuvoa, jos kyseessä olevaa lainsäädäntöä tulisi täydentää. 
Säädösehdotuksen 16 artiklassa säädettäisiin komission toimivalta antaa delegoituja säädöksiä. Asetusehdotuksen 17 artiklassa olisi lainsäädännön tarkastelusäännös, jonka mukaan komission pitäisi julkaista raportti vuoden 2021 loppuun mennessä lainsäädännön toimeenpanosta ja lainsäädännön mahdollisesta täydentämisestä. Asetusehdotuksen 18 artikla olisi voimaantuloartikla. 
3.2
Asetusehdotus kestävien sijoitusten ja kestävyysriskien tiedonantovelvoitteista ja ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta
Asetusehdotuksen tavoitteena olisi luoda institutionaalisille sijoittajille ja omaisuudenhoitajille tiedonantovelvoitteita koskien kestävyysnäkökulmia ja riskejä.  
Asetusehdotuksen 1 artiklan mukaan asetusehdotus harmonisoisi rahoitusmarkkinatoimijoiden tiedonantovelvoitteita koskien kestävyystekijöitä ja -riskejä. Lainsäädäntö koskisi rahoitusmarkkinatoimijoita, joiksi määritellään 2 artiklassa vakuutusmuotoista sijoitustuotetta tarjoava vakuutustenedustaja, vaihtoehtorahastonhoitaja, omaisuudenhoitopalveluita tarjoavaa sijoituspalveluyritys, EuVECA-rahastonhoitaja, EuSEF-rahastonhoitaja ja rahastoyhtiö. Asetusehdotuksen 2 artikla on määritelmäartikla. 
Säädösehdotuksen 3 artikla käsittelisi kestävyyteen liittyvien riskien menettelytapojen läpinäkyvyyttä. Artiklan mukaan rahoitusmarkkinatoimijan olisi julkaistava verkkosivuillaan, miten se on sopeuttanut kestävyysriskit sijoituksia koskevaan päätöksentekoon. Vakuutusedustajien, jotka antavat henkilökohtaisen suosituksen vakuutusmuotoisesta sijoitustuotteesta, ja sijoitusneuvontaa tarjoavien sijoitusyritysten pitäisi julkaista, miten ne ovat sopeuttaneet kestävyysriskit niiden tarjoamaan sijoitus- tai vakuutusneuvontaan. 
Säädösehdotuksen 4 artikla koskisi kestävyysriskien sopeuttamisen läpinäkyvyyttä. Rahoitusmarkkinatoimijoiden, vakuutusedustajien, jotka antavat henkilökohtaisen suosituksen vakuutusmuotoisesta sijoitustuotteesta, sekä sijoitusneuvontaa tarjoavan sijoituspalveluyrityksen tulisi lisätä ennen sopimuksen laatimista annettaviin tietoihin, miten ja millä tavoin kestävyysriskit ovat sopeutettu sijoituspäätöksiin, kuinka laajasti kestävyysriskien on arvioitu vaikuttavan rahoitusvälineiden tuottoihin sekä miten rahoitusmarkkinatoimijoiden palkitsemispolitiikat ovat yhteneväisiä kestävyysriskien ja myös mahdollisten kestävyystavoitteiden suhteen.  
Asetusehdotuksen 5 artikla käsittelisi kestävistä sijoituksista ennen sopimusta annettavia tietoja. Artiklan mukaan, jos rahoitusvälineellä olisi sijoituskohteina kestäviä sijoituksia tai niiden kaltaisia ja rahoitusvälineelle on asetettu indeksi vertailuarvoksi, 4 artiklassa vaadittujen ennen sopimusta annettavien tietojen tulisi sisältää tietoa, miten vertailuarvoksi asetettu indeksi olisi sidottu rahoitusvälineeseen ja miten valittu indeksi eroaisi yleisestä markkinaindeksistä. Jos tällaiselle rahoitusvälineelle ei olisi asetettu vertailuarvoa, rahoitusvälineen tarjoajan olisi julkaistava selitys siitä, miten rahoitusvälineelle asetettu kestävyystavoite saavutettaisiin. Jos tällaisen rahoitusvälineen tavoitteena olisi hiilipäästöjen vähentäminen, rahoitusvälineen tarjoajan antamien tietojen tulisi sisältää tähdätty hiilipäästöjen tavoitetaso. Tietojen tulisi sisältää myös tieto siitä, mistä löytyisi tietoa vertailuarvon laskentamenetelmästä. Lisäksi artiklan mukaan ESA:n tulisi yhdessä valmistella luonnos vaadittavista tiedoista komissiolle, joka hyväksyisi sen perusteella tekniset sääntelystandardit.  
Asetusehdotuksen 6 artiklan mukaan 5 artiklassa mainittujen kestävien sijoitusten suhteen rahoitusmarkkinatoimijoiden tulisi julkaista nettisivuillaan kuvaus kestävän sijoituksen tavoitteesta, ja tietoa siitä, millaisia menetelmiä ja mittareita käytetään sijoituksen kestävyysvaikutuksen mittaamiseen, sekä 5 ja 7 artiklassa vaadittavat tiedot. Edellä mainittujen tietojen tulisi olla selkeästi ja keskeisesti saatavilla kestävän sijoitustuotteen tarjoajan nettisivuilta. ESA:n tulisi yhdessä valmistella luonnos vaadittavista tiedoista komissiolle, joka hyväksyisi sen perusteella tekniset sääntelystandardit.  
Säädösehdotuksen 7 artiklan mukaan, jos rahoitusmarkkinatoimijat tarjoaisivat 5 artiklan mukaisia kestäviä rahoitusvälineitä, niiden määräaikaisraporttien pitäisi sisältää rahoitusvälineen kokonaiskestävyysvaikutus mitattuna keskeisillä kestävyysindikaattoreilla sekä jos rahoitusvälineelle olisi asetettu vertailuarvo, niin kokonaiskestävyysvaikutusvertailu rahoitusvälineen, vertailuarvon ja yleisten markkinaindeksien kesken. ESA:n tulisi yhdessä valmistella luonnos raportoinnista komissiolle, joka hyväksyisi sen perusteella tekniset sääntelystandardit. 
Säädösehdotuksen 8 artiklan mukaan 3 ja 6 artiklassa määritellyt tiedot olisi pidettävä ajantasaisina. Jos edellä mainittuja tietoja täydennettäisiin, internetsivuilla olisi julkaistava selkeä selitys muutoksesta. Edellä mainitut vaatimukset koskisivat myös vastaavalla tavalla vakuutusedustajia, jotka antavat henkilökohtaisen suosituksen vakuutusmuotoisesta sijoitustuotteesta, sekä sijoitusneuvontaa tarjoavia sijoituspalveluyrityksiä niiden julkaistaessa 3 artiklassa määriteltyjä tietoja. 
Asetusehdotuksen 9 artiklan mukaan rahoitusmarkkinatoimijoiden, vakuutusedustajien, jotka antavat henkilökohtaisen suosituksen vakuutusmuotoisesta sijoitustuotteesta, sekä sijoitusneuvontaa tarjoavien sijoituspalveluyritysten tulisi noudattaa markkinoinnissaan ehdotettua lainsäädäntöä. ESA:n tulisi yhdessä valmistella luonnos kestävien sijoitusten markkinoinnista komissiolle, joka hyväksyisi sen perusteella tekniset sääntelystandardit. 
Säädösehdotuksen 10 artiklalla täydennettäisiin ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annettua direktiiviä (IORP) (EU) 2016/2341. Direktiiviin sijoittamista koskevia sääntöjä käsittelevään 19 artiklaan lisättäisiin uusi 9 kohta, jonka mukaan varovaisuusperiaatteessa tulisi ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon kohdistuvat riskit sekä millä tavoin edellä mainitut riskit olisi sisällytetty sisäisiin sijoituspäätöksiin ja riskinhallinnan prosesseihin. Lisäksi direktiiviin lisättäisiin 60 a artikla, joka koskisi edellä mainittua 19 artiklan 9 kohtaa, jonka nojalla komissio voisi antaa delegoidun säädöksen mainitussa kohdassa tarkoitetuista seikoista. 
Säädösehdotuksen 11 artiklan mukaan komission tulisi 60 kuukauden asetuksen voimaantulon jälkeen tehdä arviointi ehdotetusta asetuksesta. Asetusehdotuksen 12 artikla olisi voimaantuloartikla.  
3.3
Muutosasetus viitearvoasetuksen muuttamisesta
Asetusehdotuksessa luotaisiin kaksi vähähiilistä viitearvoa ja kestävyystavoitteita omaavien viitearvojen avoimuutta parannettaisiin. 
Muutosehdotuksen 1 artiklalla muutettaisiin viitearvoasetusta. Viitearvoasetuksen määritelmiä koskevaan 3 artiklan 1 kohtaan lisättäisiin 23 a alakohta, joka olisi määritelmä vähähiiliselle viitearvolle, ja 23 b alakohta, joka olisi määritelmä positiivisen hiilivaikutuksen omaavalle viitearvolle. Lisäksi viitearvoasetuksen menetelmien avoimuutta koskevaa 13 artiklaa täydennettäisiin. Viitearvoasetuksen 13 artiklan 1 kohtaan lisättäisiin d alakohta, jonka mukaan viitearvon hallinnoijan olisi julkistettava tai asetettava saataville selitys siitä, miten viitearvon, joka tukisi ympäristöön, yhteiskuntaan tai hallintoon liittyviä tavoitteita, metodologian keskeiset piirteet heijastavat näitä tavoitteita. Lisäksi 13 artiklaan lisättäisiin 2 a kohta, jolla annettaisiin komissiolle valta tarkentaa delegoidulla säädöksellä 13 artikla 1 kohdan d alakohtaa. Viitearvoasetuksen vertailuarvoselvitystä koskevaan 27 artiklaan lisättäisiin 2 a ja 2 b kohta, joiden mukaan ympäristöön, yhteiskuntaan tai hallintoon liittyviä tavoitteita tukevan viitearvon pitäisi julkaista artiklan 2 kohdan vertailuselvityksen jokaisen vaatimuksen osalta, miten edellä mainitut arvot heijastuvat vaatimuksiin. 
Muutosehdotuksen 1 artiklalla lisättäisiin viitearvoasetukseen uusi 3 a kappale ja 19 a artikla, jotka käsittelisivät vähähiilisiä ja positiivisen hiilivaikutuksen omaavia viitearvoja. Tarkemmat kriteerit edellä mainituille viitearvoille määriteltäisiin viitearvoasetukseen lisättävässä III liitteessä. 
Muutosehdotuksen 2 artikla olisi voimaantuloartikla. 
3.4
Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin ja vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin nojalla annettujen komission delegoitujen säädösten muuttaminen
Kestävän rahoituksen asetusehdotusten yhteydessä komissio antoi luonnokset komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/565 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta sekä komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/2359 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97 täydentämisestä vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tarjoamiseen sovellettavien tiedonantovaatimusten ja liiketoiminnan menettelytapasääntöjen muuttamisesta. Näiden muutosten tarkoituksena olisi lisätä sijoitus- tai vakuutusneuvonnan asiakasta koskevan soveltuvuuden ja asianmukaisuuden arviointiin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä näkökulmia. 
Kyseiset komission muutosehdotukset ovat julkisesti lausuttavana neljä viikkoa, jonka jälkeen komissio hyväksyy muutosehdotukset ja vie ne Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi. 
4
Ehdotuksen vaikutukset
4.1
Vaikutukset Suomen lainsäädäntöön
Asetukset ovat suoraan velvoittavaa oikeutta eikä lähtökohtaisesti edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Ehdotettavat säännökset koskevat kuitenkin toimijoita, joita säännellään myös kansallisesti. On mahdollista, että muun muassa sijoitusrahastolakia (48/1999), lakia vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014), sijoituspalvelulakia (747/2012), vakuutusyhtiölakia (521/2008) ja lakia Finanssivalvonnasta (878/2008) voidaan tarvittaessa joutua tarkistamaan. 
4.2
Taloudelliset vaikutukset
Kestävyysluokitusjärjestelmä olisi omiaan lisäämään sijoittajien varallisuutta kestäviin kohteisiin ja täten se auttaisi saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Sijoitusten ohjautuessa entistä enemmän kestävimpiin kohteisiin siirryttäisiin entistä kestävämpää talouteen, millä voi olla hyvinkin kauaskantoiset myönteiset vaikutukset maapallon kestokykyyn. Luokitusjärjestelmän vaikutusten merkittävyyttä ei kuitenkaan pystytä arvioimaan tarkkaan, ennen kuin tiedetään, millaiseksi asetusehdotuksessa mainitut delegoidut säädökset muodostuvat. EU:n tasoista, tai jopa maailmanlaajuista, luokitusjärjestelmää on toivottu markkinoilla. 
Luokitusjärjestelmällä voi olla vaikutusta erilaisten yritysten rahoituksen saatavuuteen. Kuitenkin luokitusjärjestelmän määritellessä ainoastaan kestäviä sijoituksia vaikutukset yritysrahoitukseen ovat pienemmät kuin, että määriteltäisiin myös vahvemmin ympäristöä vahingoittavat sijoitukset. Tällaisilla määrittelyillä voisi olla hyvin nopeita ja hallitsemattomia vaikutuksia eri toimialojen ja yhtiöiden markkina-arvoihin ja rahoituksen saatavuuteen. Kestävyysluokitusjärjestelmän suhteen on tärkeää huomioida, että jo pelkästään kestävyysluokitusjärjestelmää koskevalla ehdotuksella ja sitä koskevilla neuvotteluilla voi olla vaikutusta eri toimialojen ja yhtiöiden markkina-arvoihin. Osake- ja muiden rahoitusvälineiden markkinat ovat herkkiä reagoimaan pelkille huhuillekin mahdollisista politiikkatoimista tai -valinnoista. Tällaisia hallitsemattomia tilanteita vältettäisiin mahdollisimman avoimella ja läpinäkyvällä valmistelulla. 
Lainsäädäntöehdotuksilla on vaikutusta asetusehdotuksessa määriteltyihin rahoitusmarkkinatoimijoihin eli suomalaisiin institutionaalisiin sijoittajiin, lukuun ottamatta suomalaisia työeläkevakuutusyhtiöitä, ja omaisuudenhoitajiin sekä epäsuoraan suomalaisiin yrityksiin. Asetusehdotuksilla lisättäisiin institutionaalisten sijoittajien ja omaisuudenhoitajien tiedonantovelvollisuuksia. Ehdotetut vaatimukset lisäisivät rahoitusmarkkinoiden avoimuutta ja lisäisivät loppuasiakkaan tietoa sijoituskohteista. Jo tälläkin hetkellä osa institutionaalisista sijoittajista ja omaisuudenhoitajista raportoi kestävyystietoja sijoituksistaan nähdessään sen kilpailuetuna. Markkinatoimijoiden välinen luottamus toistensa kesken on yksi tärkeimmistä tekijöistä rahoitusmarkkinoiden toimivuudessa. Tiedonantovelvoitteet ovat tämän luottamuksen keskeisimpiä varmistajia. 
Raportointi kestävyystavoitteista ja etenkin kestävyysrikien huomioiminen sijoituspolitiikassa tulevat aiheuttamaan raportointitaakkaa institutionaalisille sijoittajille ja omaisuudenhoitajille. Asetusehdotusten yhteydessä komission julkaiseman vaikutusarvion (SWD(2018) 264 final) mukaan pienille institutionaalisille sijoittajille ja omaisuudenhoitajille aiheutuisi vuodessa noin 80 000—200 000 euron arvosta kustannuksia kestävyystekijöiden huomioimisesta sijoituspäätöksenteossaan. Suurin osa asetusehdotuksen soveltamisalan suomalaisista institutionaalisista sijoittajista ja omaisuudenhoitajista olisi EU:n mittakaavalla pieniä toimijoita, koska komission vaikutusarvion mukaan 72 miljardin euron omaisuuden hoidossa olevan sijoitusvarallisuuden omaava toimija olisi keskikokoinen toimija. Komission arvion mukaan edellä mainituista tiedonantovelvollisuuksista aiheutuisi kustannuksia noin 0,0001—0,0002 prosentin verran hoidossa olevan sijoitusvarallisuuden arvosta. Edellisten lisäksi institutionaaliset sijoittajat ja omaisuudenhoitajat joutuisivat päivittämään rahoitusvälineiden esitteitä, joista komission arvion mukaan voisi aiheutua jopa noin 40 000 euron kustannukset per esite. Institutionaaliset sijoittajat ja omaisuudenhoitajat todennäköisesti perisivät kasvaneet kustannukset loppuasiakkailtansa asiakashintojen nostona. 
Ehdotetut säännökset tiedonantovelvoitteista koskisivat myös esimerkiksi rekisteröityneitä vaihtoehtorahastojen hoitajia, jotka voivat olla parhaillaan muutaman henkilön toimistoja ja jotka ovat voineet erikoistua yhden toimialan tai osa-alueen rahoittamiseen, kuten start-up-yritysten rahoittamiseen. Kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien eurojen kustannukset voivat mahdollisesti aiheuttaa markkinoille tulon esteitä tai ainakin nostaa markkinoille tulon kynnystä. Markkinoille tulon kynnyksen kasvulla on mahdollisia vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden monipuolisuuteen ja täten lopulta yritysrahoituksen saatavuuteen. 
Kuten EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä sekä institutionaalisille sijoittajille ja omaisuudenhoitajille tulevat kestävyysvelvoitteet myös ehdotetut viitearvoasetuksen muutokset parantavat markkinoiden avoimuutta ja siten luottamusta markkinoilla. Suomessa ei ole yhtään rekisteröitynyttä viitearvojen hallinnoijaa. Täten toimialalle ei pitäisi aiheutua kustannuksia ehdotuksista, kun taas toimiala hyötyisi kasvavasta avoimuudesta. 
Kestävän rahoituksen alustalla on vaikutuksia EU-budjettiin ja näin myös epäsuoria vaikutuksia valtion talousarvioon. Yhteensä vuosien 2020—2023 EU-budjettiin Kestävän rahoituksen alustasta aiheutuisi noin 10,5 miljoonan euron kustannukset. Vuosittainen EU-tasoinen rahoituserä olisi noin 2,6 miljoonaa euroa.  
FISMA-pääosaston alle kokonaisrahoitustarve neljälle vuodelle olisi noin 0,7 miljoonaa euroa. Tähän sisältyvät myös ESA:ille aiheutuvat kustannukset. ENV-pääosaston kokonaisrahoitustarve olisi noin 3,2 miljoonaa euroa, josta noin 1,2 miljoonaa euroa olisi Euroopan ympäristökeskukselle. Hallinnollisiin kustannuksiin menisi noin 6,6 miljoonaa euroa, josta 5,7 miljoonaa euroa olisi henkilöstökustannuksia. 
Ehdotetun Kestävän rahoituksen alustan toteutuessa siitä aiheutuisi 2,6 miljoonan euron kustannukset vuodelle 2020, josta Suomen osuus EU:n maksujen kautta olisi noin 40 000 euroa. Ehdotetun kestävän rahoituksen alustan rahoitus ulottuisi myös EU:n tulevalle rahoituskehyskauden vuosille 2021—2023, jonka osalta valtioneuvosto ei ota tässä vaiheessa kantaa rahoituskehysneuvottelujen ollessa kesken. Tulevaan rahoituskehykseen liittyvien määrärahaehdotuksiin otetaan kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. 
4.3
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Asetusehdotuksilla ei ole suuria vaikutuksia kansallisten viranomaisten toimintaan lukuun ottamatta mahdollisesti Finanssivalvontaa. Säädösehdotukset ovat osaksi epäselviä, kuka vastaisi kestävyysluokitusjärjestelmän kautta määriteltyjen ympäristön kannalta kestävien tuotteiden paikkaansa pitävyydestä tai kuka valvoisi tiedonantovelvoitteiden toteutumista. Voidaan olettaa, että tällaiset mahdolliset valvontatehtävät tulisivat kansallisille toimivaltaisille viranomaisille. Oletettavasti tässä tapauksessa toimivaltainen viranomainen olisi Finanssivalvonta. Säädösehdotusten ollessa epäselviä valvontavaltuuksien osalta mahdollista vaikutusta Finanssivalvonnan työmäärään ei pystytä arvioimaan. 
Finanssivalvonta olisi myös viitearvoasetuksen kansallinen toimivaltainen viranomainen. Täten Finanssivalvonta myös olisi vähähiilisten ja positiivisen hiilivaikutuksen omaavien viitearvojen hallinnoijien toimivaltainen viranomainen. Kuitenkin Suomessa ei ole yhtään rekisteröitynyttä viitearvojen hallinnoijaa eikä viitearvoasetuksella arvioida olevan vaikutuksia Finanssivalvonnan toimintaan. 
Asetusehdotuksella on vaikutusta EU-viranomaisten toimintaan, koska siinä ehdotetaan perustettavaksi kestävän rahoituksen alusta. Kestävän rahoituksen alustassa olisi edustettuina sekä julkisen puolen toimijoita, kuten ESA:t ja Euroopan ympäristökeskus, Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto, että yksityisen puolen toimijoita. Komission mukaan se tarvitsisi kymmenen kokoaikaista työntekijää Kestävän rahoituksen alustaan. Kestävän rahoituksen alustan työntekijöistä viisi tulisi FISMA-pääosastolle, kaksi ENV-pääosastolle, kaksi CLIMA-pääosastolle ja yksi EUROSTAT:lle.  
5
Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde toissijaisuusperiaatteeseen
Asetusehdotusten oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEUT) 114 artikla, jonka nojalla voidaan hyväksyä sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevia toimenpiteitä jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi. 
Asetusehdotuksella luotaisiin kestävien sijoitusten raamit, tiedonantovelvollisuuksia institutionaalisille sijoittajille ja omaisuudenhoitajille sekä vähähiilisiä viitearvoja. Tällä hetkellä markkinoilla markkinoidaan ja tarjotaan kestäviä sijoituksia, osa institutionaalisista sijoittajista ja omaisuudenhoitajista julkaisee tietoja rahoitusvälineiden kestävyydestä sekä kestäviä viitearvoja on olemassa. Näiden suhteen ongelmana on kuitenkin se, että ei ole yhteisiä määritelmiä. Mahdolliset kansalliset lainsäädännöt ja markkinakäytänteet ovat näiltä osin hieman erilaisia, mikä vaikeuttaa sijoittajien ja loppuasiakkaiden mahdollisuutta vertailla sijoitustuotteita ja toimia sisämarkkinalla. Tämän takia yhteisen kestävän rahoitusmarkkinan luominen vaatii EU-tasoisia toimia. SEUT:n 114 artikla on oikea oikeusperusta esitetyille toimille. 
5.1
Toissijaisuusperiaate
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEU) 5 artiklan 3 kohdan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti EU:n tasolla on toteutettava toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.  
Hanke on osa pääomamarkkinaunionin tavoitteita luoda EU:lle yksi yhteinen pääomamarkkina. Jäsenvaltioissa toteutetut lähestymistavat ja kestävään rahoitukseen liittyvät määritelmät vaihtelevat, mikä vaikeuttaa sijoittajia toimimaan rajojen yli. Jotta sijoittajat pystyvät vertailemaan kestäviä rahoitusvälineitä entistä paremmin, käytettyjen käsitteiden ja niiden määrittelyjen ei pitäisi vaihdella eri jäsenvaltioiden kesken. Täten EU-tasoinen ratkaisu on oikea ja ehdotukset ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia.  
5.2
Suhteellisuusperiaate
SEU:n 5 artiklan 4 kohdan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Oikeasuhtaisuus tarkoittaa lähinnä ylisääntelyn kieltoa, jonka toteutuminen on kytketty toissijaisuusperiaatteeseen. 
Hanke on osa pääomamarkkinaunionia, jonka tarkoituksena on luoda EU:lle yksi yhdentynyt pääomamarkkina. Jotta tällaiseen tavoitteeseen päästään, jäsenvaltioiden rahoitusmarkkinoilla tarvitaan harmonisointia. Kestävästä rahoituksesta ei ole aikaisempaa EU-lainsäädäntöä ja vain joillakin jäsenvaltioilla on jo olemassa olevaa sääntelyä asiasta. Täten selkeä EU-ratkaisu on rahoitusmarkkinoiden kannalta kannatettava vaihtoehto ja tavoite on suhteellisuusperiaatteen mukainen.  
Ehdotetut tiedonantovelvollisuudet ovat keskeinen ja tärkeä osa markkinoiden uudistamista. Kuitenkin osa ehdotetuista tiedonantovelvollisuuksista ovat monitulkintaisia, joiden tiukka tulkitseminen voitaisiin mahdollisesti nähdä aiheuttavan markkinoille tuloesteen syntymisen tai markkinoille tulon kynnyksen nousemisen. Tiedonantovelvollisuuksien osalta olisi löydettävä tasapaino markkinoiden informoinnin ja mahdollisesta raskaasta raportoinnista aiheutuvan markkinoille tuloesteen väliltä. 
Ehdotusten voidaan katsoa täyttävän suhteellisuusperiaatteen vaatimukset ottaen edellisen havainnon huomioon.  
6
Ahvenanmaan toimivalta
Asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 5 luvun 27 §:n perusteella valtakunnan lainsäädäntövaltaan.  
7
Ehdotuksen kansallinen käsittely ja käsittely Euroopan unionissa
7.1
Kansallinen käsittely
Valtioneuvoston kirjelmä on laadittu valtiovarainministeriössä osin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Lisäksi eri ministeriöiden asiantuntijoilta on pyydetty kommentteja valtioneuvoston kirjelmään. 
Lisäksi luonnos valtioneuvoston kirjelmäksi on ollut lausunnolla rahoituspalvelut ja pääomaliikkeet -jaoston (jaosto 10) ja vakuutuspalvelut jaoston (jaosto 16) kirjallisissa menettelyissä 7.6.—14.6.2018. 
7.2
Ehdotusten käsittely EU:n toimielimissä
Ehdotuksen antamisen jälkeen käsittely jatkuu Euroopan parlamentissa ja neuvostossa asetusta ja direktiiviä koskevan lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. 
8
Valtioneuvoston kanta
Suomi kannattaa komission lainsäädäntöehdotusten tavoitteita tukea kestävän kehityksen ja kasvun rahoitusta. Suomi on sitoutunut EU:n tavoin Pariisin ilmastosopimukseen ja YK:n Agenda 2030:een. Komission ehdottamat toimet ovat osa näiden hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä toimia.  
Komission ehdottamilla toimilla pyritään lisäämään rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja siten lisäämään sijoituksia kestävyysnäkökulmia tukeviin kohteisiin. Läpinäkyvyyden ja informaatiotasapainon parantaminen rahoitusmarkkinoilla on tärkeä tavoite. Lisäksi avoimuuden kasvattaminen voi ohjata sijoitusvarallisuutta entistä paremmin kestävämmän taloudellisen kasvun tukemiseen. 
Markkinoilla on tarve standardeille ja luokitteluille, mikä on kestävää ja vihreää. Tällaiset luokittelut vähentävät sijoittajan tietojen selvittelytarvetta, joka voi olla aikaa vievää, sekä täten nopeuttavat ja helpottavat sijoittajan kestäviin kohteisiin sijoittamista. Kuitenkin siinä missä luokittelut helpottavat sijoituspäätöksiä, luotto niihin ja niiden käyttö vähentävät sijoittajan itsensä tekemää analyysia sijoituskohteesta, minkä takia on tärkeää, että ohjaava luokittelu kuvaa sijoituksia tarkoituksenmukaisesti ja niiden määrittely perustuu tutkimustiedolle. Lisäksi yhtenäinen luokittelu helpottaa eri sijoitustuotteiden keskinäistä vertailua. Tällä hetkellä eri toimijat joutuvat käyttämään useampia erilaisia luokituksia, jotka perustuvat erilaisille periaatteille, mikä vaikeuttaa eri rahoitusvälineiden vertailua keskenään. 
Suomi kannattaa komission vaiheittaista lähestymistapaa kestävyysluokitusjärjestelmän perustamiseen. Tällaisella vaiheittaisella toteutumistavalla pystytään pienentämään luokitusjärjestelmän mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Komission ehdottama luokittelu voi paremmin ohjata sijoittajien varallisuutta kestäviin kohteisiin, kun sijoittajat pystyvät tunnistamaan ympäristöä tukevat sijoitukset entistä paremmin. Lyhyellä aikavälillä komission lähestymistapa vain vihreän määrittelyyn voi olla kannattavampi lähestymistapa kuin myös ruskean määritteleminen, jolla voisi olla hyvin nopeita ja hallitsemattomia muutoksia sijoituskohteiden markkinahintoihin. Rahoitusmarkkinoilla jo huhutkin mahdollisista poliittisista ratkaisuista tai valinnoista voivat aiheuttaa markkinahintoihin muutoksia. Tämän takia Suomi kannattaa mahdollisimman avointa luokitusjärjestelmän valmistelua, jotta vältyttäisiin ennalta-arvaamattomilta ja hallitsemattomilta markkinamuutoksilta. Rahoitusmarkkinoiden kannalta rahoitusvakauden säilyttäminen on tärkeä tavoite, eikä sitä tulisi vaarantaa. 
Jotta luokitusjärjestelmää olisi mahdollista muuttaa nopeasti esimerkiksi teknologisen kehityksen tai tutkimustiedon lisääntymisen takia, luokitusjärjestelmän tarkempi määrittely ei voisi olla asetustasolla, jonka muuttaminen vie vuosia. Tarkempi lainsäädäntö luokitusjärjestelmän osalta annettaisiin komission delegoiduilla säädöksillä. Tällä hetkellä näiden delegoitujen säädösten ja täten luokitusjärjestelmän tarkemmista yksityiskohdista ei ole asetusehdotusta tarkempaa tietoa. Jotta komission ehdottaman luokitusjärjestelmän toimivuutta voitaisiin arvioida kunnolla, sen toimivuudesta ja todellisesta ulottuvuudesta pitäisi tietää enemmän. Luokitusjärjestelmän kannalta on keskeistä hahmottaa sen muodostama kokonaisuus, minkä takia tarvittaisiin lisää tietoa delegoitujen säädösten sisällöstä. Näin ollen olisi tarpeen pystyä muodostamaan selkeä näkemys luokitusjärjestelmän kokonaisuudesta sekä pyrkiä tarkentamaan asetusehdotusta, niin että asetusehdotuksesta ja delegoiduista säädöksistä muodostuisi selkeä ja toimiva kokonaisuus. Tällä hetkellä komission ehdotus jää liian yleistasoiseksi kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta.  
Säädösehdotuksissa ehdotetaan perustettavaksi kestävän rahoituksen alusta, joka rahoitettaisiin EU-budjetista. Tulevaan rahoituskehykseen liittyvien määrärahaehdotuksiin ja täten myös ehdotetun Kestävän rahoituksen alustan rahoitukseen otetaan kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta.  
Rahoitusmarkkinatoimijoille asetettavat tiedonantovaatimukset lisäävät sijoittajien tietämystä sijoituskohteistaan ja niihin kohdistuvista riskeistä. Kestävyystekijöihin liittyvien tiedonantovelvoitteiden harmonisoinnille on tarvetta markkinoilla. Harmonisoimalla tiedonantovelvoitteet vertailu eri rahoitusmarkkinatoimijoiden ja niiden tarjoamien rahoitusvälineiden välillä helpottuu. Etenkin kestävinä sijoituskohteina tarjottaville tai markkinoitaville rahoitusvälineille on tarve saada yhteisesti sovitut tiedonantovelvoitteet. 
Komission ehdottamat kestävyyttä koskevat tiedonantovelvoitteet ovat joiltakin osin monitulkintaisia. Tiedonantovelvoitteiden tulisi olla selkeitä, että rahoitusmarkkinatoimijat sekä Suomessa että muissa EU-maissa raportoivat samoista asioista samalla lailla. Muuten sijoittajien on vaikeaa vertailla tuotteita rajojen yli. Kuitenkin tiedonantovelvoitteiden tulisi olla rahoitusmarkkinatoimijalle mahdollisia raportoida. Monitulkintaisuuden lisäksi olisi tarvetta kiinnittää huomiota, että tiedonantovelvoitteet koskisivat sekä suuria että pieniä ja keskenään hyvin erilaisia rahoitusmarkkinatoimijoita. Olisi tarpeen pitää huolta, että tiedonantovelvoitteiden suhteen löydettäisiin ratkaisu, jossa sijoittajien tiedonsaanti kasvaisi, mutta vältyttäisiin luomasta markkinoille tulon esteitä tai nostamatta markkinoille tulon kynnystä liian paljoa. Rahoitusmarkkinoiden monipuolisuuden tukemisen kannalta uusien ja pienten toimijoiden toimintaa ei tulisi liikaa vaarantaa. 
Ehdotettua ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun direktiivin muutosta, jossa annettaisiin komissiolle valtuus antaa delegoitu säädös, pitää tarkastella hyvin huolella. Kyseisessä direktiivissä ei ole yhtään komissiolle annettua valtuutta antaa delegoituja säädöksiä, mikä on aikoinaan ollut tietoinen valinta. Ehdotettu muutos eroaisi täten aikaisemmasta linjasta. Tarpeen mukaan tulisi ennemmin pohtia direktiivin laajentamista kuin jättää asioita delegoidun säädöksen tasolle. 
Ehdotukset vähähiilisistä viitearvoista ovat kannatettavia, koska niiden avulla sijoittajat pystyvät entistä paremmin vertailemaan portfolioitaan ja siten mahdollisesti kehittämään kestävyysnäkökulmia sijoittamisessa. Myös läpinäkyvyyden parantaminen kestävyystavoitteita omaavien viitearvojen laskentamenetelmien osalta ja niiden suhteesta kestävyysnäkökulmiin on tuettava tavoite.  
Jotta kestävinä rahoitusvälineinä markkinoitujen ja tarjottujen tuotteiden, kestävyysluokituksen täyttävien rahoitusvälineiden tai asetusehdotuksissa määritettyjen tiedonantovelvoitteiden täyttämisestä voitaisiin varmistua, näitä tulisi jonkin toimivaltaisen viranomaisen valvoa. Ilman valvontaa viranomaiset eivät pystyisi puuttumaan tilanteisiin, joissa esimerkiksi tuotetta tarjotaan tai markkinoidaan väärin tai asetettuja velvoitteita ei täytetä. Komission asetusehdotuksissa ei ole valvontaa tai sanktioita koskevia artikloja, mutta voidaan tulkita, että osa ehdotetuista säännöksistä kuuluisivat toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alle muun lainsäädännön kautta. Valvontavaltuuksien tulisi olla selkeämmin määriteltyjä asetusehdotuksissa. 
Kestävyys- ja ympäristönäkökulmat ovat jo arkipäiväistyneet rahoitusmarkkinoilla. Kuitenkin markkinoiden suurena puutteena on ollut yhteisten käsitteiden ja määrittelyiden puuttuminen. Suomi pitää komission keskustelun avausta ja lainsäädäntöehdotuksia tavoitteiden tasolla hyvänä, mutta kiinnittää huomiota edellä mainittuihin seikkoihin asetusehdotuksissa. 
Viimeksi julkaistu 5.7.2018 14.08