Valtioneuvoston U-kirjelmä
U
92
2018 vp
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (kellonajan siirrosta luopuminen)
Perustuslain 96 §:n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 12 päivänä syyskuuta 2018 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta (COM(2018) 639 final) sekä ehdotuksesta laadittu muistio.  
Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2018 
Liikenne- ja viestintäministeri
Anne
Berner
Hallitusneuvos
Elina
Thorström
MUISTIO
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
18.10.2018
EU/2018/1526
KOMISSION EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI VUODENAJOITTAISESTA KELLONAJAN SIIRROSTA LUOPUMISESTA JA DIREKTIIVIN 2000/84/EY KUMOAMISESTA (KELLONAJAN SIIRROSTA LUOPUMINEN)
1
Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Euroopan komissio antoi 12. syyskuuta 2018 ehdotuksensa vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumiseksi (COM(2018) 639 final). Muutos koskettaa kaikkia yhteiskunnan ja talouden osia sekä muuttaa EU:n kansalaisten elämää.  
Kesäaikajärjestelyjä koskevaa EU:n lainsäädäntöä annettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1980. Vuodesta 2001 lähtien EU:n kesäaikaa on säännelty direktiivillä 2000/84/EY. EU:n kesäaikaa koskevissa säännöksissä asetetaan kaikille jäsenvaltioille velvoite siirtyä kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja takaisin normaaliaikaan eli talviaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina. EU:n sääntöjen tarkoituksena on puuttua koordinoimattoman kesäaikaan siirtymisen aiheuttamiin ongelmiin erityisesti liikenne- ja logistiikka-aloilla. 
Kellonajan siirto otettiin alun perin käyttöön pääasiassa energiansäästötavoitteita silmällä pitäen. Tämä tavoite on kuitenkin menettänyt merkitystään, sillä selvityksissä on nyttemmin todettu, että kellonajan siirrosta saatavat energiansäästöt ovat vähäiset. Eurooppalaiset myös kokevat, että kellonajan siirrosta aiheutuu kielteisiä terveysvaikutuksia. Euroopan komissio järjesti kesällä 2018 kesäaikaa koskevan julkisen kuulemisen, johon saatiin 4,6 miljoonaa vastausta: yli kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että kellonajan siirtäminen kaksi kertaa vuodessa on ”negatiivinen” tai ”erittäin negatiivinen” kokemus.  
Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumista koskevan ehdotuksen tarkoituksena on vastata siihen, että kellonajan siirrosta saatavia oletettuja hyötyjä on alettu kyseenalaistaa yhä voimakkaammin. Ei ole esitetty tutkimustietoa, joka osoittaisi yksiselitteisesti sen, että kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt olisivat suuremmat kuin siihen liittyvät haitat.  
2
Pääasiallinen sisältö
Komissio on valinnut säädösinstrumentiksi direktiivin. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät direktiivin yhdessä noudattaen niin sanottua tavallista lainsäätämisjärjestystä. Direktiivi on pantava täytäntöön kansallisesti. Jäsenvaltio valitsee itse, miten se panee täytäntöön direktiivin määräykset. Ehdotetulla uudella direktiivillä kumottaisiin nykyisiä kesäaikasäännöksiä koskeva direktiivi 2000/84/EY. Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan, että kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin EU:ssa vuonna 2019. 
Direktiiviehdotus sisältää seitsemän artiklaa. Ehdotuksen 1 artiklan mukaan jäsenvaltiot eivät enää 1. huhtikuuta 2019 alkaen tekisi normaaliaikaansa tai -aikoihinsa muutoksia, jotka ovat sidoksissa vuodenaikoihin. Jäsenvaltiot siirtyisivät kesäaikaan direktiivin 2000/84/EY mukaisesti vielä 31. maaliskuuta 2019. Tämän jälkeen jäsenvaltiot voisivat valintansa mukaan tehdä vielä yhden vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa sunnuntaina 27. lokakuuta 2019 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa.  
Ehdotuksen 2 artiklassa todetaan, että jos jäsenvaltio päättäisi muuttaa normaaliaikaansa tai -aikojaan jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, sen olisi annettava asia komissiolle tiedoksi viimeistään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Tällä pyritään ehkäisemään sellaisia häiriöitä, jotka saattaisivat haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. 
Ehdotuksen 3 artiklassa asetettaisiin komissiolle velvoite antaa kertomus direktiiviehdotuksen täytäntöönpanosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. joulukuuta 2024. Tämän mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään 30. huhtikuuta 2024. 
Ehdotuksen 4 artiklan mukaan jäsenvaltioiden olisi annettava ja julkaistava direktiiviehdotuksen noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1. huhtikuuta 2019 sekä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava mainittuja säännöksiä 1. huhtikuuta 2019 alkaen. Säädöksissä olisi myös viitattava direktiiviehdotukseen tai niihin olisi liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Artiklasta seuraisi, että jäsenvaltioiden olisi annettava tiedoksi viimeistään 27. huhtikuuta 2019, aikovatko ne lokakuussa 2019 ottaa pysyvästi käyttöön normaaliajan vai nykyisen kesäajan.  
Ehdotuksen 5 artiklassa kumottaisiin direktiivi 2000/84/EY 1. huhtikuuta 2019 alkaen. Kun direktiiviehdotus olisi tullut kaikilta osin voimaan, jäsenvaltiot eivät enää saisi soveltaa vuodenajoittaisia muutoksia normaaliaikoihinsa direktiivin 2000/84/EY nojalla. Ehdotuksen 6 artiklassa säädetään siitä, että direktiiviehdotus tulisi voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se olisi julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ehdotuksen 7 artiklassa todetaan, että direktiiviehdotus osoitettaisiin kaikille jäsenvaltioille.  
3
Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde toissijaisuusperiaatteeseen
Komissio katsoo, että vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta annetun ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artikla. Artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevat toimenpiteet jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi. Valtioneuvosto pitää ehdotuksen oikeusperustaa asianmukaisena. 
Komission ehdotuksessa esitetään, että vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luovutaan koordinoidusti. Tämä on komission mukaan perusteltua sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat kuitenkin itsenäisesti päättää, mitä aikavyöhykettä niihin sovelletaan. Aikavyöhykkeen valinta kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan jo nykyisin. Jäsenvaltiot päättävät siten itse siitä, aikovatko ne muuttaa normaaliaikansa vastaamaan pysyvästi nykyistä kesäaikaa vai soveltavatko ne pysyvästi normaaliaikaa, joka vastaa nykyistä talviaikaa, taikka soveltavatko ne jatkossa jotain muuta aikaa. Asiaa koskeva päätös voidaan parhaiten tehdä kansallisella tasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Valtioneuvosto pitää ehdotusta toissijaisuusperiaatteen mukaisena. 
4
Ehdotuksen vaikutukset
Komission vaikutusarviointi 
Komissio on laatinut ja teetättänyt eri ajanjaksoina useita selvityksiä EU:n kesäaikajärjestelyistä: Yhtenäisen kesäaikajärjestelyn puolesta puhuu se, että koordinoimattomien kellonajan siirtojen sallimisesta voisi koitua kustannuksia rajat ylittävälle kaupalle sekä häiriöitä liikenteelle ja viestiyhteyksille. Samoin tuottavuus voisi laskea tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoilla. Toisaalta energiakustannussäästöt, jotka alun perin olivat keskeinen syy kesäaikasääntelyn luomiselle, ovat osoittautuneet vähäisiksi, osittain myös uudenlaisen valaistusteknologian ansiosta. Tutkimusten mukaan säästöjen suuruus kuitenkin vaihtelee maiden maantieteellisen sijainnin mukaan.  
Ihmisten terveyttä koskevat tutkimustulokset ovat taas olleet kaksijakoisia: kesäaikajärjestelyn ansiosta ihmisten ulkoilmatoiminta on lisääntynyt, mutta toisaalta vaikutus ihmisen biorytmiin on ollut luultua merkittävämpi. Kellonajan siirto on voinut vaikuttaa joidenkin ihmisten luontaiseen vuorokausirytmiin ja aiheuttaa lyhytkestoisia uniongelmia. On myös esitetty, että kesäaikaan siirtymisestä mahdollisesti seuraava univaje voi johtaa liikenneonnettomuuksien lisääntymiseen, vaikkakaan tätä koskevat tutkimustulokset eivät ole olleet yksiselitteisiä. Maatalouteen kesäaikajärjestelyt eivät ole enää vaikuttaneet kovin merkittävästi, sillä uudenlaisen tekniikan käyttöönotolla on voitu ratkaista esimerkiksi eläinten ruokkimiseen ja oloihin liittyviä häiriötilanteita. 
Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta seuraisi todennäköisesti myös siirtymäkustannuksia. Kellonajan siirrosta aiheutuvat kustannukset poistuisivat, mutta tietotekniset järjestelmät olisi ohjelmoitava ja konfiguroitava uudelleen. Tämä koskisi erityisesti aikataulu- ja kalenteriohjelmistoja sekä aikaperusteisia ohjelmistoja. Samoin liikenteen aikatauluja olisi mukautettava.  
Kellonajan siirrosta luopumisella voi olla ympäristövaikutuksia, sillä energiansäästöjä ei enää syntyisi. Komission teettämien tutkimusten mukaan kesäaikana saadut energian kokonaissäästöt jäävät kuitenkin vähäisiksi, joskin tulokset ovat erilaisia eri valtioissa: Esimerkiksi Ranskassa on arvioitu, että valaistuksen säästöt olivat noin 440 gigawattituntia (noin 0,1 prosenttia vuotuisesta sähkönkulutuksesta). Saksassa taas säästöjen on katsottu olevan vähäisiä, sillä vaikka valaistusenergian osuus energiankulutuksesta on laskenut noin kahdeksaan prosenttiin, vapaa-ajan energian osuus on vastaavasti kasvanut.  
Vaikutukset Suomessa 
Kellojen siirtämisen on useissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan haitallisesti kansalaisten terveyteen, koska se voi aiheuttaa häiriöitä ihmisten luontaiseen vuorokausirytmiin ja aiheuttaa ainakin lyhytkestoisia uniongelmia. Koska kellojen siirtäminen koskee kaikkia kansalaisia, asialla on kansanterveydellinen vaikutus.  
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön (LiVM 19/2017 vp) mukaan asiantuntijakuulemisessa tuotiin vaikutuksista esiin, että ihmisen sisäisen kellon tahdittama vuorokausirytmi ei pysty mukautumaan ongelmattomasti ja ilman viiveitä kellonaikojen siirtämiseen. Kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa monille ainakin lyhytkestoisia uniongelmia, vaikuttaa ihmisten vireyteen sekä työtehon ja työn laadun heikkenemiseen ja voi johtaa vakaviin terveyshaittoihin. Nuorilla kesäaikaan siirtyminen saattaa olla muita vaikeampaa. Kellonajan siirto voi aiheuttaa häiriöitä ihmisten luontaiseen vuorokausirytmiin ja vaikuttaa haitallisesti unen kestoon ja laatuun katkonaistamalla unta. Ajan siirrolla voi olla myös yhteys aivoverenkiertohäiriöiden lisääntymiseen. 
Kellojen siirtämisen on koettu myös hankaloittavan erilaisen yritystoiminnan ja muun muassa liikenteen järjestämistä (LiVM 19/2017 vp). 
Asia jatkovalmistelun aikana tarkennetaan pysyvän ajan valinnan (kesäaika, talviaika vai jokin muu aika) vaikutuksia yhteiskunnalle, terveyteen ja elinkeinoelämään. 
Vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön 
Annetun direktiiviehdotuksen perusteella pääasiallinen tarkasteltava kansallinen säädös on valtioneuvoston asetus kesäajasta (753/2001). Tämä voimassa oleva asetus vastaa sisällöltään EU:n kesäaikadirektiiviä. Jos vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luovutaan EU:ssa, direktiivin täytäntöönpano Suomessa edellyttää, että pysyvän ajan valinnasta säädettäisiin jatkossa lain tasolla.  
Lisäksi olisi tarkasteltava liikenne- ja viestintäministeriöstä annettua valtioneuvoston asetusta (405/2003) ministeriön tehtävien osalta sekä ilmanlaadusta annettua valtioneuvoston asetusta (79/2017) kesäaika- ja normaaliaikakäsitteiden osalta. 
5
Ahvenanmaan toimivalta
Ahvenanmaan maakunta vastaa Euroopan unionin säädösten täytäntöönpanosta siltä osin kuin asia itsehallinnon osalta kuuluu sen toimivaltaan. Lainsäädäntövallan jaosta valtakunnan ja maakunnan kesken säädetään Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/1991). Maakunnan lainsäädäntövallasta säädetään lain 18 §:ssä ja valtakunnan lainsäädäntövallasta 27 ja 29 §:ssä. Kesäaika on käytössä myös Ahvenanmaalla, ja kesäaikasääntelyä koskevat asiat kuuluvat valtakunnan lainsäädäntövaltaan. 
6
Muiden jäsenvaltioiden kannat
Osa jäsenvaltioista kannattaa ehdotusta, mutta enemmistö jäsenvaltioista ei ole vielä muodostanut ehdotukseen kansallista kantaa. Useat jäsenvaltiot pitävät ehdotettua aikataulua liian kunnianhimoisena kansallisen kannanmuodostuksen ja täytäntöönpanon kannalta. Aikavyöhykkeiden sirpaloituminen on nähty riskinä. Moni jäsenvaltio on tuonut esille, että eteneminen komission ehdottamassa aikataulussa edellyttäisi direktiiviehdotuksen nopeaa käsittelyä neuvostossa ja parlamentissa, mutta kansallisen kannan muodostaminen ehdotuksen käsittelyn edellyttämässä nopeassa aikataulussa on haasteellista. 
7
Ehdotuksen kansallinen käsittely ja käsittely Euroopan unionissa
Kansallinen käsittely 
Suomessa tehtiin 10. huhtikuuta 2017 kansalaisaloite ”Kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettaminen” (KAA 4 /2017), jossa ehdotettiin, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan asetusta tai lakia siitä, että kellonajan siirrosta luovutaan. Aloite sai kaiken kaikkiaan 70 393 kannatusilmoitusta. Lisäksi esityksen yhteydessä käsiteltiin kaksi eduskunta-aloitetta (TPA 14/2016 vp ja TPA 15/2016 vp), joissa ehdotettiin kesäajasta luopumista. Liikenne- ja viestintävaliokunta laati 26.10.2017 aiheesta mietinnön LiVM 19/2017 vp – KAA 4/2017 vp. Valiokunta suhtautui myönteisesti kellojen kesäaikaan siirtämisestä luopumiseen ja korosti, että valtioneuvoston tulee ryhtyä vaikuttamaan EU-tasolla siten, että kellojen kesäaikaan siirtämistä koskevasta kesäaikadirektiivin velvoitteesta luovutaan. Ensisijaisena tavoitteena oli, että kellojen kesäaikaan siirtämisestä luovutaan yhtenäisesti koko Euroopan unionin alueella.  
Suomen tavoitteista ja toimista EU:n kesäaikajärjestelystä luopumiseksi on toimitettu eduskunnalle tammikuussa 2018 E-kirje (E 123/2017 vp). Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa E-kirjettä koskevassa kannanotossaan (pöytäkirja LiVP 5/2018 vp), että se pitää asiaa edelleen tärkeänä ja viittaa asiasta aiemmin antamaansa mietintöön (LiVM 19/2017 vp).  
Nyt käsiteltävänä oleva valtioneuvoston kirjelmä komission direktiiviehdotuksesta on ollut liikennejaoston, terveysjaoston ja elinkeinopolitiikkajaoston kirjallisessa menettelyssä ja käsittelyssä maatalousjaoston kokouksessa 4.10.2018. Jaostokäsittelyssä kirjelmästä lausuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE, Finnair Oyj, Kuluttajaliitto ry ja Suomen potilasliitto ry sekä STTK ry. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen sosiaali ja terveys ry, Kuluttajaliitto ry ja Suomen potilasliitto ry sekä STTK ry kannattavat kellonajan siirtelystä luopumista. Finnair Oyj katsoo, että kellonajan siirtelystä luopuminen ja pysyvän ajan valinta tulisi toteuttaa harmonisoidusti koko EU:n alueella tai vaihtoehtoisesti kellonajan siirtelystä luopumiselle tulisi asettaa kahden vuoden siirtymäaika lentoliikenneyhteyksien varmistamiseksi. Kirjelmä on käsitelty EU-ministerivaliokunnan kokouksessa 12.10.2018.  
Aikavyöhykkeen valinta kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan jo nykyisin, ja komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot päättävät itse siitä, aikovatko ne muuttaa normaaliaikansa vastaamaan pysyvästi nykyistä kesäaikaa vai soveltavatko ne pysyvästi normaaliaikaa (ns. talviaika), taikka soveltavatko ne jatkossa jotain muuta aikaa. Vaikka kysymys kuuluu kansalliseen toimivaltaan ja lopullinen päätös Suomen osalta tehdään osana direktiivin kansallista täytäntöönpanoa, Suomen alustavan kannan määrittäminen kysymykseen on tarpeen jo direktiiviehdotuksen käsittelyä varten. Alustava kanta mahdollistaa jäsenvaltioiden ja erityisesti naapurimaiden välisen koordinaation sen osalta, mihin aikavyöhykkeeseen kukin jäsenvaltio on päätymässä sen jälkeen, kun vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta on luovuttu.  
Tämän alustavan kannan määrittämiseksi ja direktiivin tulevan kansallisen täytäntöönpanon tukemiseksi liikenne- ja viestintäministeriö selvittää pysyvän ajan valinnan vaikutuksia sekä kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt otakantaa-palvelussa kyselyn siitä, tulisiko Suomen siirtyä pysyvästi kesä- vai talviaikaan taikka johonkin muuhun aikaan. Kellonajan siirrosta ja pysyvän ajan valinnasta tehdään myös galluptutkimus TNS Kantar Oy:n toteuttamana. Lisäksi pysyvän ajan valinnan vaikutuksia arvioidaan laajemmin yhteiskunnalle, terveyteen ja elinkeinoelämään jatkovalmistelujen aikana. Selvityksen tueksi toteutetaan lausuntokierros, jossa kartoitetaan sidosryhmien näkemyksiä pysyvän ajan valintaan. Selvitysten ja kyselyjen valmistuttua valtioneuvoston kantaa tarkennetaan tältä osin ja tarkennettu kanta tuodaan eduskunnan käsittelyyn U-jatkokirjeellä.  
Kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet direktiivin, direktiivi pannaan lailla kansallisesti täytäntöön. Laissa määriteltäisiin myös se, mihin aikavyöhykkeeseen Suomi kuuluu.  
Käsittely Euroopan unionissa 
Komissio on järjestänyt kesäaikajärjestelyn toimivuuden arviointiin liittyvän julkisen kuulemisen 4.7.2018–16.8.2018. Kuuleminen oli osa meneillään olevaa arviointia, joka koskee kesäaikajärjestelyjä Euroopassa. Se pohjautuu myös helmikuussa 2018 annettuun Euroopan parlamentin päätöslauselmaan (P8_TA(2018)0043) sekä jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja kansalaisten esittämiin pyyntöihin. Mainitussa päätöslauselmassa komissiota kehotettiin tekemään arviointi kesäaikadirektiivistä ja tarvittaessa esittämään ehdotus sen tarkistamiseksi.  
Kuuleminen toteutettiin verkkokyselynä, jossa kartoitettiin eurooppalaisten näkemyksiä ja erityisesti heidän mielipiteitään kesäajasta ja siitä, tulisiko nykyinen järjestelmä säilyttää ennallaan. Julkiset kuulemiset ovat yksi komission käyttämistä välineistä, joilla voidaan arvioida politiikanaloja yhdessä tieteellisten tutkimusten kaltaisten muiden tekijöiden kanssa. 
Kyselyllä kerättiin kansalaisten, sidosryhmien ja jäsenvaltioiden näkemyksiä kesäaikadirektiivistä sekä sen mahdollisesta muuttamisesta. Kaikista 28 jäsenvaltiosta saatiin vastauksia, kokonaismäärän ollessa 4,6 miljoonaa: eniten vastauksia saatiin Saksasta, Itävallasta ja Luxemburgista, toiseksi eniten Suomesta, Virosta ja Kyproksesta. Suomessa vastaajien osuus koko väestöstä oli 0,96 prosenttia. Tulosten mukaan 84 prosenttia vastaajista halusi luopua kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta. Järjestelmän säilyttämisen puolesta oli 16 prosenttia vastaajista. Viranomaisten ryhmässä vastaajien enemmistö kannatti kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luopumista.  
Komissio antoi 12. syyskuuta 2018 ehdotuksensa vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumiseksi. Neuvostossa ehdotusta käsitellään maaliikennetyöryhmässä ja Euroopan parlamentissa liikenne- ja matkailuvaliokunnassa (TRAN). Parlamentin raportöörejä ei ole vielä valittu. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät yhteisesti direktiivin hyväksymisestä.  
8
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää komission laatimassa direktiiviehdotuksessa esitettyjä tavoitteita vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta kannatettavina. Valtioneuvosto pitää hyvänä komission ehdotusta ripeästä etenemisestä vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumiseksi, kuitenkin huomioiden muutosten edellyttämän kansallisen käsittelyajan ja vaikutukset liikennejärjestelyjen sujuvuudelle.  
Valtioneuvosto pitää kannatettavana komission ehdotusta siitä, että vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luovutaan yhdenmukaisesti Euroopan unionissa. Tällä varmistetaan sisämarkkinoiden, elinkeinoelämän sekä liikenteen toimivuus. 
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että komission direktiiviehdotus jättää jäsenvaltioiden itsensä päätettäväksi sen, mitä aikavyöhykettä tai aikavyöhykkeitä niihin sovelletaan.  
Viimeksi julkaistu 18.10.2018 14:06