Yksityiskohtaisessa käsittelyssä edustaja Rantanen ehdotti edustaja Tynkkysen kannattamana, että kappaleen 18 jälkeen lisätään uusi väliotsikko seuraavasti: "Maahanmuuton kustannukset". 

Ehdotuksesta äänestettiin pohjana olevaa lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 12—4 (0 tyhjää) lausuntoluonnos hyväksyttiin. 

Lisäksi edustaja Rantanen ehdotti edustaja Tynkkysen kannattamana, että kappaleen 18 jälkeen lisätään seuraavan sisältöinen uusi kappale (18 a): 

"Korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien toimintaan on vuodesta 2015 alkaen merkittävästi vaikuttanut turvapaikka-asioiden määrän nopea kasvu. Turvapaikka-asioiden määrän merkittävä kasvu heijastuu vastaavasti myös muihin ulkomaalaisasioihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvapaikka- ja oleskelulupa-asioiden määrä onkin pysyvästi jäänyt aiempaa merkittävästi korkeammalle tasolle. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasioiden osuus kaikista päätöksistä oli 56 prosenttia vuonna 2017. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2018 saapuneista asioista noin 60 prosenttia oli ulkomaalaisasioita. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan on myös mahdollista, että maailmanlaajuinen koronaviruspandemia tulee entisestään lisäämään maahanmuuttoasioiden määrää pidemmällä aikavälillä." 

Ehdotuksesta äänestettiin pohjana olevaa lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 12—4 (0 tyhjää) lausuntoluonnos hyväksyttiin. 

Tämän jälkeen edustaja Rantanen ehdotti edustaja Tynkkysen kannattamana, että lausuntoluonnoksen kappale 20 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 

"Lakivaliokunta kuitenkin muistuttaa, että se on edellä mainitussa lausunnossaan pitänyt tärkeänä myös sitä, että turvapaikka-asioiden ja muiden ulkomaalaisasioiden pitkien käsittelyaikojen ja tuomioistuinten ruuhkautumisen syyt selvitetään ja ryhdytään tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja käytännön toimenpiteisiin asioiden käsittelyn sujuvoittamiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Oikeusministeriöltä nyt saadun selvityksen mukaan tällaista selvitystä ei ole käynnistetty. Valiokunta ei ole tilanteeseen tyytyväinen, minkä vuoksi se kiirehtii selvityksen tekemistä. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä erityisesti, ettei toistuvaa lisämäärärahan kohdentamista ulkomaalaisasioiden käsittelyyn voida pitää kestävänä ratkaisuna pitkällä aikavälillä. Hallituksen tulisi siksi ryhtyä viivytyksettä toimenpiteisiin, joilla ulkomaalaisasioiden määrää hallintotuomioistuimissa voidaan tehokkaasti vähentää. Tämä tapahtuu muuttamalla lainsäädäntöä siten, että kaikki turvapaikka-, oleskelulupa-, perheenyhdistämis-, vastaanotto- ja etuusjärjestelmään liittyvät houkutustekijät poistetaan. Näin hallintotuomioistuinten resursseja saataisiin vapautettua muiden yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeiden valitusasioiden käsittelyyn." 

Ehdotuksesta äänestettiin pohjana olevaa lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 12—3 (0 tyhjää) lausuntoluonnos hyväksyttiin. 

Lopuksi edustaja Rantanen ehdotti edustaja Tynkkysen kannattamana, että kappaleen 20 jälkeen lisätään seuraavan sisältöinen uusi kappale (20 a): 

"Koronakriisin aiheuttaman taloudellisen toiminnan dramaattisen vähenemisen voidaan ennakoida lisäävän esimerkiksi toimeentulotukiasioissa, virkamies- ja viranhaltija-asioissa (irtisanomiset, lomautukset) ja lastensuojeluasioissa hallintotuomioistuimiin tehtävien valitusten määrää. Kun taloudellinen toiminta kriisin jälkeen lähtee elpymään, on lisäksi entistä tärkeämpää, että elpymisen mahdollistavat päätökset esimerkiksi maankäyttö-, kaavoitus- ja ympäristöasioissa samoin kuin julkisia hankintoja ja verotusta koskevissa asioissa ovat valmiina tai ainakin ripeästi saatavissa lainvoimaisiksi. Valiokunta korostaa erityisesti kriisitilanteissa olevan entistä tärkeämpää, että tehtävät toimenpiteet hyödyttävät Suomea ja suomalaisia. Tästä syystä valiokunta katsoo, että hallitusohjelman erilaisista haitallisista turvapaikka- ja maahanmuuttopoliittisista hankkeista tulisi viimeistään tässä vaiheessa voida luopua. Tällainen hanke on esimerkiksi turvapaikanhakijoiden oikeusturvan vahvistaminen mahdollistamalla avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa ja ottamalla käyttöön yleiset hallinto-oikeudelliset valitusajat." 

Ehdotuksesta äänestettiin pohjana olevaa lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 12—3 (0 tyhjää) lausuntoluonnos hyväksyttiin. 

Lopuksi ed. Keto-Huovinen ehdotti, että valiokunnan päätösesityksen loppuun lisätään seuraavaa: "ja kiinnittää erityistä huomiota Syyttäjälaitoksen voimavaroihin". Ehdotus raukesi kannattamattomana. 

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä kappaleen 15 viimeiseen virkkeeseen lisättiin sanat "ja työturvallisuuden" seuraavasti: "Saadun selvityksen valossa Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstömäärää ei voida nykyisessä vankilaverkostossa vähentää ilman toimintakyvyn ja työturvallisuuden heikkenemistä." 

Kappaleen 20 jälkeen lisättiin uusi väliotsikko ja viisi uutta kappaletta seuraavasti: 

"Syyttäjälaitos 

Rikosketjun toimintakyvyn ja rikosvastuun toteutumisen parantamiseksi oikeusministeriön hallinnonalan toimijoille kohdennetusta yhteensä 5,2 miljoonan euron vuosittaisesta lisämäärärahasta Syyttäjälaitokselle on osoitettu suhteellisesti eniten (2 milj. euroa). Taustalla oli se, että tilanne oli erityisen vaikea Syyttäjälaitoksessa, jossa esitutkinnan lopettamista tai toimittamatta jättämistä koskevien rajoittamisasioiden osuus oli kasvanut merkittävästi ja varsinaisten syyteharkinta-asioiden määrä oli vastaavasti vähentynyt. Lakivaliokunta on kiinnittänyt tähän viime vuosina huomiota ja kantanut huolta Syyttäjälaitoksen perusrahoituksen riittämättömyydestä ja henkilöstön jaksamisesta (LaVL 5/2019 vp ja LaVL 22/2018 vp). 

Valtiovarainvaliokunta ehdotti vuoden 2020 talousarvioesityksestä ja sitä täydentävästä talousarvioesityksestä antamassaan mietinnössä eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan jo vuoden 2020 lisätalousarviossa otetaan huomioon Syyttäjälaitoksen toimintaan tarvittavat lisäresurssitarpeet ja varmistetaan henkilöstön riittävyys (VaVM 20/2019 vp). Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdottaman lausuman (EK 24/2019 vp). 

Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan nyt käsiteltävänä olevaan julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvä 2,5 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus Syyttäjälaitokselle vuodesta 2021 lukien on hallituksen vastaus edellä mainittuun eduskunnan lausumaan. 

Oikeusministeriö on kuluvan vuoden lisätalousarvioesitystä koskevassa 21.4.2020 ehdotuksessaan ehdottanut vastaavaa 2,5 miljoonan euron lisärahoitusta Syyttäjälaitokselle jo kuluvalle vuodelle, mutta valtiovarainministeriö ei ole hyväksynyt tätä ehdotusta. Hallitus ei ole vielä käsittelyt lisätalousarvioesitystä. 

Edellä esitettyyn ja eduskunnan lausumaan viitaten lakivaliokunta pitää tärkeänä, että Syyttäjälaitoksen kuluvan vuoden toimintaedellytyksistä huolehditaan ja siksi esittää, että hallitus vielä lisätalousarviovalmistelussa parantaa Syyttäjälaitoksen kuluvan vuoden toimintaedellytyksiä oikeusministeriön ehdottamalla tavalla."