Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläintuotteiden, käytännössä lihan, valvonnasta on säädetty EU-asetuksella (EY) 854/2004. Asetuksen liitteessä määrätään, että eläinlääkärin on tarkistettava muun muassa yli kuuden kuukauden ikäisen nautaeläimen ruho puolitettuna. Perustelu tälle on se, että ruhon symmetria näkyy puolikkaista. Epäsymmetrisyys viittaa ongelmiin eläimen terveydessä. EU-maista ainakin Ruotsi sallii pienillä tilateurastamoilla puolitettujen ruhojen tarkastuksen katkaistuina eli neljäsosina.
Suomessa pienteurastamon rajaksi on maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 1210/2016 asetettu EU-asetusta seuraten 5 000 eläinyksikköä vuodessa. Monilla tilateurastamoilla määrät ovat kuitenkin tätä huomattavasti pienempiä, pienimmillä joitakin satoja. Vaatimus ruhojen tarkastuksesta puolikkaina aiheuttaa pienillä tilateurastamoilla korkeita kustannuksia, koska puolikkaat ruhot eivät välttämättä mahdu roikkumaan kylmiötiloihin. Tällöin eläimet pitää tarkastaa yksi kerrallaan, jolloin eläinlääkärin on odotettava myös teurastuksen ajan, jos samana päivänä teurastetaan muutama eläin. Tämä nostaa kustannukset korkeiksi lihakiloa kohti.
Pienten tilateurastamojen toimintaa helpottaisi, jos Suomi hakisi EU:lta poikkeusluvan, joka sallisi pienimmillä teurastamoilla ruhojen tarkastuksen neljäsosina eli katkaistuina puolikkaina. Raja voisi olla esimerkiksi 500 eläinyksikköä vuodessa eli viikossa keskimäärin kymmenkunta. Symmetria voitaisiin osoittaa esimerkiksi videokuvalla. Pienellä tilateurastamolla kerralla tarkastettavien eläinten määrä on joka tapauksessa pieni, eli käytännössä eläinlääkäri voi tarkastaa ruhot yksilöllisemmin kuin isoissa teurastamoissa.
Muutos suosisi lähiruokaa ja pientuotantoa sekä edistäisi myös eläinten hyvinvointia, kun eläimiä ei tarvitsisi kuljettaa teurastamoille pitkiä matkoja, jotka stressaavat eläimiä voimakkaasti.
