Kirjallinen kysymys
KK
175
2020 vp
Anne
Kalmari
kesk
Kirjallinen kysymys puutavaran myynnin verotuksesta
Eduskunnan puhemiehelle
Suomi on metsäinen maa ja niin sotakorvauksemme kuin hyvinvointivaltiomme rakennuspuut on konkreettisesti saatu metsistämme. Metsä kasvaa lähestulkoon kaikkialla maassamme. Sitä myös hoidetaan ja omistetaan joka puolella Suomea. Metsä on Suomen kansallisomaisuutta, jonka hyvinvoinnista tulee huolehtia maamme joka kolkassa.  
Yksityiset omistavat Suomen metsistä 62 %, valtio 25 %. Kasvava omistajakunta ovat rahastot, joiden verotulot voivat ohjautua jopa Suomen rajojen ulkopuolelle. Rahastosijoittamisen tarkoitus on tehdä omistajilleen maksimaalista voittoa. Purkautuessaan rahastot myyvät metsäalueensa todennäköisesti isossa nipussa. Tuolloin myyntihinta voi nousta korkeaksi, ja Suomea helpommin ostaja voi löytyä ulkomaisista finanssisijoittajista. Tällöin myös metsäomistusta saattaa karata ulkomaille. Yhtiömuotojen ja rahastojen verotus on huomattavasti perhemetsien pääomatuloverotusta matalampaa. Metsärahasto itse ei maksa veroja, vaan osakas maksaa saamastaan jako-osuudesta veron sikäli kun esimerkiksi Luxemburgiin rekisteröidystä rahastosta sen muistaa ja huomaa tehdä. Rahastoilla on oikeus metsävähennykseen, joten niillä on suhteellinen etu metsien hankinnassa. Metsäkaupoista jo puolet ohjautuu rahastoihin, joiden omistus on helposti myytävissä ulkomaisille sijoittajille. Uusi metsälaki mahdollistaa sen, että metsätilasta kovan hinnan maksanut rahasto ottaa pääomaa ulos hyvinkin aggressiivisesti ja hoitokustannuksia minimoiden. Osakeyhtiöillä ei ole metsävähennysoikeutta ja tasavertaisen kohtelun vuoksi muut yhtiömuodot ja rahastot tulisi asettaa samaan asemaan. Näin yksityinen sukupolvien ketjussa tapahtuva metsänhoito ja omistus saataisiin säilymään. 
Puun myynnistä saatu tulo on metsätalouden pääomatuloa, josta maksetaan veroa. Pääomatulojen veroprosentti on 30 %. Yli 30 000 euron pääomatuloista maksetaan veroa 34 %. Verotuotto ohjautuu suoraan valtiolle, josta varoja ohjataan eteenpäin. Olisi kuitenkin perusteltua selvittää, voisiko tuottoa ohjata metsätalouden alueille, joista puuta on saatu, usein juurikin harvempaan asutuille alueille, joista nyt on karsittu paljon palveluja myös valtion toimesta.  
Puun myynnin verotuotto kuuluisi oikeudenmukaisuuden nimissä kunnallisverotuksen piiriin, näin elävöitettäisi uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä juuri sitä kuntaa, josta kasvu on peräisin ja parannettaisi tällä hetkellä suurissa talousvaikeuksissa painivien syrjäisempien kuntien tilannetta oikeudenmukaisin keinoin. Metsävero-osuuden määrä on vähintään viisi ja enintään 15 prosenttia kuntien yhteisöverosta. Laskentamenettelyyn siirryttiin, kun puun myyntitulon verotuksessa pinta-alaperusteisen metsäverotuksen siirtymäaika päättyi. Metsäerän laskennasta säädetään verontilityslain 13 §:n 4 momentissa. Kunnan metsäerää laskettaessa perusteena käytetään metsäkeskuksittain laskettuja bruttokantorahatuloja, jotka jaetaan yksittäisille kunnille niiden alueella olevien talousmetsämaapinta-alojen suhteessa. Lisäksi perusteeseen luetaan arvioidut saamatta jääneet kantorahatulot lakisääteisten luonnonsuojelualueiden metsämaista sekä vanhojen metsien suojeluohjelman mukaisista valtion mailla ja Kuusamon yhteismetsän alueella sijainneista metsämaista. Kuitenkaan muita yhteismetsiä, joita Kivijärven kunnassa on kaksi ja joiden omistus on yli 3 000 ha, ei ole huomioitu. Verohallinto toimittaa salassapitoa koskevien säännösten estämättä kullekin kunnalle tiedon yhteisölle maksuunpannusta yhteisöverosta siltä osin kuin jako-osuuksien laskennassa käytetty maksuunpantu yhteisövero kohdistuu tähän kuntaan, mutta yleisesti ottaen voi sanoa, että on vaikea saada selkoa, millä perusteella metsäverokertymä palautuu ja miten esimerkiksi rahastojen myynnit suhteutuvat näihin. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Olisiko syytä kaikki yhtiömuodot asettaa metsänomistuksissa saman säätelyn alle, jolloin saataisiin lisää verokertymää,  
millä tavoin hallitus perustelee metsätalouden pääomatulon verotuksen ohjautumista valtiolle,  
paljonko esimerkkikunnassa Kivijärvellä vuoden 2018 verotulokertymä kunnan alueen metsästä oli ja paljonko siitä palautui Kivijärvelle ja  
voiko hallitus selvittää, voisiko metsätalouden pääomatulon verotus kuulua kunnallisverotuksen piiriin? 
Helsingissä 19.3.2020 
Anne
Kalmari
kesk
Viimeksi julkaistu 23.3.2020 10.46