Kirjallinen kysymys
KK
194
2018 vp
Kristiina
Salonen
sd
Kirjallinen kysymys näkövammaisten kirjastoa koskevan lain uudistamisesta ja kuuntelukirjallisuuden takaamisesta niitä tarvitseville
Eduskunnan puhemiehelle
Näkövammaisten kirjastoa koskevassa laissa (Laki näkövammaisten kirjastosta 638/1996) todetaan, että näkövammaisten kirjaston tehtävänä on antaa näkövammaisille ja muille asiakasryh-mille, jotka vamman tai sairauden vuoksi eivät voi käyttää tavallisia kirjastoaineistoja, mahdollisuus tiedonsaantiin, opiskeluun, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen ja virkistykseen.  
Vuonna 2001 Näkövammaisten kirjasto muutti nimensä muotoon Celia - näkövammaisten kirjasto. Nykyään kirjasto tunnetaan pelkästään Celia-nimellä. Viittauksia suoraan näkövammaisiin ei edes Celian verkkosivuilta enää löydy. Lain perusteluissa todetaan, että kirjaston on palveltava näkövammaisten lisäksi myös muita vammaisryhmiä. Silti laki kantaa vielä nimessään näkövammaisten kirjastoa. 
Celia-kirjastossa on toteutettu viime vuosien aikana uudistuksia, joiden myötä sen palveluita on siirretty verkkoon. Osa kirjaston käyttäjistä hyötyy verkkopalveluista, mutta ne, jotka eivät voi näkövammansa tai muun vaikean vamman takia käyttää tietokonetta tai kosketusnäytöllistä älylaitetta, uhkaavat jäädä ilman palveluja. Usein myös iäkkäillä ihmisillä on puutteita verkkopalvelujen käyttöönotossa, eikä heillä ole välttämättä mahdollisuutta hankkia tarvittavia laitteita taloudellisen esteen takia. Esimerkiksi CD-äänikirjojen lainausmahdollisuuksia on typistetty mittavasti ja äänikirjoja on siirretty verkkoon. CD-äänikirjat ovat usein ainoita aineistoja, joita erityisen avun tarpeessa olevat asiakkaat, kuten näkövammaiset ja iäkkäät ihmiset, jotka eivät omista tietokonetta tai älylaitetta, voivat käyttää.  
THL:n Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan 30 vuotta täyttäneitä näkövammaisia oli Suomessa runsaat 50 000. Heistä sokeita oli 8 400 ja heikkonäköisiä 42 000. Väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa 1,6:ta prosenttia 30 vuotta täyttäneistä kansalaisista. Lisäksi tutkimus osoittaa, että heikentyneen näön omaavia 30-vuotiaita olisi 173 000, mikä vastaa kuutta prosenttia väestötasolla. 
Celian kirjastopalvelujen on palveltava kaikkia vammaisryhmiä ja muita asiakasryhmiä, jotka eivät voi käyttää tavallisia kirjastoaineistoja.  
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Ollaanko lakia näkövammaisten kirjastosta uudistamassa ja millä aikataululla, 
aiotaanko erityistarpeessa olevien asiakkaiden palvelutarpeita kartoittaa tarkemmin ja huomioida esille tulleet tarpeet uudistuksessa ja  
kuinka taataan niiden erityistarpeessa olevien asiakkaiden mahdollisuudet kirjastopalveluihin, jotka ovat vaarassa tippua palvelujen ulkopuolelle verkkouudistuksen myötä?  
Helsingissä 17.5.2018 
Kristiina
Salonen
sd
Viimeksi julkaistu 18.5.2018 11:29