Kirjallinen kysymys
KK
202
2018 vp
Emma
Kari
vihr
Kirjallinen kysymys avohakkuista ja luonnon biodiversiteetin hupenemisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (Convention on Biological Diversity), luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa vuoteen 2020 sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaksi vuosiksi 2012—2020.  
Suomen luonnon uhanalaisille lajeille metsät ovat kaikkein tärkein elinympäristö. Kaikista Suomen uhanalaisista lajeista yhteensä 814 lajia eli 36 % elää ensisijaisesti metsissä. Hallitus leikkasi metsien suojelusta (METSO-ohjelmasta) hallituskauden alussa 70 %. Samaan aikaan hakkuumäärät ja -tavoitteet ovat historiallisen suuret. 
Ministeri Leppä vastasi kirjalliseen kysymykseen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta KK 209/2017 vp metsälajien uhanalaistumiskehityksen viimeisimmän uhanalaisarvioinnin mukaan hidastuneen, muttei vielä pysähtyneen. "Näyttää todennäköiseltä, että kunnianhimoinen tavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ei toteudu vielä vuoteen 2020 mennessä. Metsäluonnossa tilanne on muita elinympäristöjä parempi, joskaan köyhtymistä ei saatane vielä kokonaan sielläkään täysin pysäytettyä. Metsäluonnon muutosten hitauden vuoksi nyt toteutettavien monimuotoisuuden turvaamistoimien vaikutukset näkyvät uhanalaisuuskehityksessä hitaasti." 
Merkittävin syy uhanalaisuudelle lähes 700 lajin kohdalla on metsäelinympäristön muutos. Metsätalouden toimet ovat sekä vähentäneet tiettyjen arvokkaiden elinympäristöjen, kuten vanhojen luonnontilaisen kaltaisten metsien, määrää sekä heikentäneet metsäelinympäristön laatua. Erityisen haitallisia metsäluonnolle ovat avohakkuut. Suomessa avohakkuut tuhoavat vuosittain lähes 150 000 hehtaaria metsää. 
Avohakkuut kuormittavat myös alueen vesistöjä. Hakkuut sekä niihin usein liittyvä maanmuokkaus saavat ravinteita valumaan vesistöihin. Tämä aiheuttaa rehevöitymistä, happikatoa ja vesistöjen samentumista. Erityisen ongelmallisia ovat turvemailla tehtävät hakkuut, ja näissä myös päästöt ovat suurimmat. 
Pohjoiset metsät ovat tärkeä hiilivarasto. Pohjoisessa metsien kasvu on niin hidasta, että hakkuut aiheuttavat hiilivaraston kutistumisen pitkäksi ajaksi. Puun käytöstä saatavat ilmastohyödyt eivät riitä korvaamaan hiilivarastojen ja -nielujen hupenemisen tuottamaa haittaa. Ilmastohaitta pohjoisen metsien hakkuissa onkin erityisen suuri.  
Ympäristöjärjestöt aloittivat nimienkeruun kansalaisaloitteeseen, jotta avohakkuista valtion mailla luovuttaisiin. Suomalaisilla on laaja huoli metsiemme monimuotoisuudesta, ja 70 % suomalaisista vastustaa avohakkuita. Avohakkuut tuhoavat arvokasta metsäluontoa, aiheuttavat haittaa metsien virkistyskäytölle ja vaikeuttavat taistelua ilmastonmuutosta vastaan.  
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä rajoittaakseen Metsähallituksen avohakkuita ja  
mitä hallitus aikoo tehdä metsälajiston ja metsäelinympäristöjen parantamiseksi tällä hallituskaudella, jotta monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään tavoitevuoteen 2020 mennessä?  
Helsingissä 18.5.2018 
Emma
Kari
vihr
Viimeksi julkaistu 18.5.2018 16:19