Viimeksi julkaistu 3.5.2021 18.56

Kirjallinen kysymys KK 21/2020 vp 
Pia Kauma kok ym. 
 
Kirjallinen kysymys raidehankkeiden EU-rahoituksen hakemisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Kilpailukykyinen Euroopan unioni edellyttää kattavaa liikenneverkostoa tie-, raide-, vesi- ja lentoliikenteessä. EU:n monipuolisten rahoitusmahdollisuuksien ansiosta liikennehankkeet voivat saada eri rahoitusinstrumenttien kautta huomattavaa tukea. Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) on 30 miljardin euron infrastruktuurihankkeiden rahoitusinstrumentti. Instrumentti tukee erityisesti raideliikennettä. CEF-välineen kautta voidaan saada raidehankkeiden suunnitteluun rahoitusta 50 prosenttia ja rakentamiseen jopa 20 prosenttia kuluista.  

CEF-rahoitushaku päättyy 26. helmikuuta 2020. Huolenaiheena on, että koko EU-ohjelmakausi saattaa mennä Suomelta ohi, mikäli rahoitusta ei ehditä hakemaan määräaikaan mennessä. Nyt tulisi hakea suunnittelurahoja hankkeita varten, jotta seuraavalla EU:n ohjelmakaudella 2021—2027 voitaisiin hakea rahoitusta varsinaiseen rakentamiseen ja hankkeiden toteuttamiseen.  

CEF-rahoituksen saamiseksi on oltava voimassa oleva hankesuunnitelma. Neuvottelut rahoitusta hakevien hankeyhtiöiden perustamiseksi aloitettiin kuitenkin vasta marraskuussa 2019. Liikenneministeriöstä onkin sanottu, että rahoituksen hakemisesta ei ole tiukan aikataulun vuoksi varmuutta. Pahimmassa tapauksessa hankeyhtiöt eivät ehdi helmikuun lopussa päättyvään hakuun.  

Sanna Marinin hallitusohjelmassa raideliikenteen kehittäminen on nostettu tärkeäksi teemaksi. Hallitusohjelmassa sanotaan, että "rataverkkoa ja raideliikennettä koskeville miljardihankkeille on syytä tehdä laaja-alainen vaikutusten arviointi sekä suunnitella ja rakentaa ne nykyisen verkon kanssa toimiviksi kokonaisuuksiksi". Hankkeiden toteuttaminen vaatii kuitenkin rahaa sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. 

Suomi näyttäytyy rahoituksen hakemisessa erityisen passiivisena, kun sitä vertaa esimerkiksi Ruotsiin. Ruotsi on hakemassa 177 miljoonan euron tukea raidehankkeilleen. Ruotsissa liikenneasioissa on perinteisesti toimittu pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Ruotsin mallille on tyypillistä, että EU:lle esitetään suunnitelmallisia ja hyvin laadittuja 12 vuoden suunnitelmia. Tämä lähestymistapa on ollut tuloksellinen, sillä Ruotsi on saanut liikennehankkeisiinsa reilusti yli kymmenkertaisesti enemmän EU-rahaa kuin Suomi. 

Tärkeitä raidehankkeita elinvoimaisen ja saavutettavan Suomen kannalta ovat muun muassa Turun tunnin juna sekä pääradan nopeuttaminen Tampereelle, joka olisi mahdollista käynnistää heti välin Pasila—Riihimäki toisen vaiheen rakentamisella. Koko maan kannalta aivan keskeistä on pääradan nopeamman liikenteen mahdollistaminen Riihimäeltä pohjoiseen Tampereen ja Oulun kautta aina Rovaniemelle sekä Tornioon, jota kautta pystytään rakentamaan myös yhteys Ruotsin rataverkkoon. Myös raideliikenne Itä-Suomeen on valmisteltava. Turun tunnin junan ensimmäisen vaiheen toteuttamiseksi tarvitaan myös Espoon kaupunkirata. Pääkaupunkiseudulle suunnitteilla oleva kaksiraiteinen lentorata yhdistäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukojunaliikenteen piiriin. 

Suomen tulee toimia keskeisten yhteiskunnallisten hankkeiden kanssa pitkäjänteisesti. Suunnitelmien toteutus vaatii hyvää aikataulutusta ja hyvin valmisteltuja hankesuunnitelmia.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus hakea Suomen keskeisille liikennehankkeille CEF-rahaa määräaikaan 26.2.2020 mennessä ja 
aikooko hallitus siirtyä samankaltaisiin, pitkäjänteisiin rahoitushankkeisiin kuin Ruotsissa, jossa liikennesuunnitelmat laaditaan suunnitelmallisesti ja kattavasti useiksi vuosiksi eteenpäin? 
Helsingissä 6.2.2020 
Pia Kauma kok 
 
Heikki Autto kok 
 
Paula Risikko kok 
 
Timo Heinonen kok 
 
Ilkka Kanerva kok 
 
Heikki Vestman kok 
 
Matias Marttinen kok 
 
Kai Mykkänen kok 
 
Sari Sarkomaa kok 
 
Jukka Kopra kok 
 
Ville Kaunisto kok 
 
Terhi Koulumies kok 
 
Sari Multala kok 
 
Saara-Sofia Sirén kok 
 
Juhana Vartiainen kok 
 
Kalle Jokinen kok 
 
Petteri Orpo kok 
 
Kari Tolvanen kok 
 
Marko Kilpi kok 
 
Pauli Kiuru kok 
 
Janne Sankelo kok 
 
Sinuhe Wallinheimo kok 
 
Pihla Keto-Huovinen kok 
 
Ruut Sjöblom kok 
 
Arto Satonen kok 
 
Mia Laiho kok 
 
Ben Zyskowicz kok 
 
Sofia Vikman kok 
 
Mari-Leena Talvitie kok 
 
Janne Heikkinen kok 
 
Anna-Kaisa Ikonen kok 
 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
 
Anne-Mari Virolainen kok