Pitkään valmisteilla ollut Metsähallitus-lain uudistus on jälleen työn alla. Viime vaalikauden lopulla otetun aikalisän jälkeen maa- ja metsätalousministeriön johdolla tehtävää virkamiesvalmistelua on tiettävästi tehty viime keväästä saakka kovalla kiireellä. Maa- ja metsätalousministeri Tiilikainen totesi torstaina 1.10.2015 eduskunnan kyselytunnilla vastauksena edustaja Hanna Halmeenpään suulliseen kysymykseen Metsähallituksen organisaatiouudistuksesta seuraavasti: "Itse asiassa on mielenkiintoista, mistä lakiluonnoksesta te puhutte, koska Metsähallitus-lain luonnosta ei ole edes lausunnoille vielä lähetetty". Ministerin lausunnosta syntyy mielikuva, että lakia oltaisiin viemässä lausuntokierrokselle. 

Kuitenkin torstaina 8.10.2015 Metsähallitus-lain uudistamista koskevassa keskustelutilaisuudessa, eduskunnan kansalaisinfossa valmistelusta vastaava MMM:n virkamies Vilppu Talvitie totesi, että lausuntokierrokselle ei ole tarvetta, koska uudistus oli edellisellä vaalikaudella vuosina 2013—2014 laajalla lausuntokierroksella. Talvitien mukaan laki ei ole oleellisesti perusteiltaan muuttunut, eikä hän pitänyt lausuntokierrosta lain kiireellisyyden vuoksi tarkoituksenmukaisena. 

Valmistelusta vastaavan virkamiehen näkemys näyttää olevan ristiriidassa ministeri Tiilikaisen puheiden kanssa. Ministeri totesi kyselytunnilla 1.10.2015 myös, että hän tulee mielellään eri eduskuntaryhmiin kertomaan uudistuksesta tarkemmin, koska katsoo asian vaativan syvempää pohdintaa. 

Metsähallitus-lain uudistamisessa on kyse kansallisomaisuutemme tulevaisuudesta. Metsien virkistyskäyttö ja luontoarvot ovat luontosuhteestaan tunnetuille suomalaisille merkittävä asia, kuten on matkailu, metsätalous ja -teollisuuskin. Meneillään olevat suunnitelmat Metsähallituksen organisaatiouudistuksesta ja yhtiöittämisestä ovat herättäneet kansalaisissa, järjestöissä ja päättäjissäkin hämmennystä siitä, mitä tuleman pitää, koska uutta lakiluonnosta ei ole tuotu julkiseen tarkasteluun. Metsähallitus-lain uudistus on valmisteltava avoimesti ja vuoropuhelussa eri tahojen kanssa niin valtioneuvostossa kuin eduskunnassakin. Tätä kutsutaan hyvän ja avoimen hallintotavan noudattamiseksi.