Kirjallinen kysymys
KK
250
2018 vp
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
ym.
Kirjallinen kysymys sisällissodan muistamisen rahoituksesta
Eduskunnan puhemiehelle
Tänä vuonna on muisteltu vuoden 1918 sisällissodan traagisia tapahtumia. Eri puolilla Suomea on järjestetty muistotilaisuuksia ja keskusteluja, joissa on käsitelty sodan syitä ja seurauksia ja muistettu uhreja. Muistovuotta on vietetty rakentavassa hengessä, ja myös valtion ylin johto on osallistunut muistotapahtumiin. 
Suomen sotasurmat 1914—1922 -tietokantaan on kerätty tiedot ensimmäisessä maailmansodassa, sisällissodassa ja heimosodissa surmansa saaneista henkilöistä. Tietokanta laadittiin valtion avustuksella vuosituhannen vaihteessa, eikä sitä ole päivitetty vuoden 2004 jälkeen. Etenkin nyt sisällissodan muistovuotena tietokantaa on käytetty paljon. 
Tietokanta ei ole kuitenkaan täydellinen, vaan tietoja pitäisi päivittää. Rahoitushakemuksia sen päivittämiseksi on tehty, mutta rahaa ei ole myönnetty. Nyt sisällissodan muistovuonna olisi tärkeää, että rahoitus tietokannan päivittämiseksi löytyisi. Tietokannan ajantasaisuus on tärkeää uhrien muiston ja heidän sukujensa kannalta sekä tutkimuksellisesta näkökulmasta. Tietokanta palvelee kansallista muistamista. 
Muistaminen on tärkeää, jotta vastaavanlaiset tapahtumat eivät enää koskaan toistuisi Suomessa. Erityisesti hävinneen osapuolen muistomerkkejä jouduttiin odottamaan liian pitkään sodan päättymisen jälkeen. Nyt monet merkeistä kaipaavat kunnostusta, jotta myös tulevat sukupolvet voivat muistaa sodan uhreja. Varoja muistomerkkien kunnostamiseksi ei kaikkialla löydy, ja rahoitusta on kerätty mm. yksityishenkilöiltä. 
Sisällissodassa ja sen jälkiselvittelyissä kuoli arvioiden mukaan noin 38 000 henkeä, joista valtaosa punaisten puolelta. Monet kuolivat taisteluissa, mutta iso osa punaisista kuoli vankileireillä teloituksiin, tauteihin ja nälkään. Monet hävinneiden puolelta haudattiin nimettömiin joukkohautoihin. Monet joukkohaudat on jo tutkittu ja vainajat haudattu asianmukaisesti. Joukkohautoja on kuitenkin edelleen avaamatta ja tutkimatta. Näin muistovuonna olisi tärkeää, että valtio osoittaisi tarvittavat varat, jotta loputkin joukkohaudat saadaan tutkittua ja vainajat saatettua hautausmaan lepoon tai joukkohautapaikat muutettua virallisiksi sisällissodan hautausmaiksi. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Voiko opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrärahat Suomen sotasurmat 1914—1922 -tietokannan päivittämiseen, sisällissodan muistomerkkien kunnostamiseen sekä jäljellä olevien joukkohautojen tutkimiseen ja vainajien asianmukaiseen kohteluun? 
Helsingissä 8.6.2018 
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Silvia
Modig
vas
Katja
Hänninen
vas
Matti
Semi
vas
Li
Andersson
vas
Kari
Uotila
vas
Markus
Mustajärvi
vas
Jari
Myllykoski
vas
Hanna
Sarkkinen
vas
Maarit
Feldt-Ranta
sd
Susanna
Huovinen
sd
Timo
Harakka
sd
Satu
Hassi
vihr
Hanna
Halmeenpää
vihr
Viimeksi julkaistu 8.6.2018 14:58