Kirjallinen kysymys
KK
263
2016 vp
Pirkko
Mattila
ps
Kirjallinen kysymys matematiikan osaamisen heikentymisestä
Eduskunnan puhemiehelle
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen uusien tutkimustulosten mukaan peruskoulun oppilailla on huomattavia vaikeuksia arkielämän prosenttilaskuissa. Vain kolmannes osasi prosenttilaskuja ja vain puolet päässälaskutehtäviä.  
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus vastaa nimensä mukaisesti opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Seuraavassa lainaus Karvin omasta tiedotteesta:  
"Keväällä 2015 arvioitiin matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Arviointiin poimittiin 140 koulun otos, joista 124 oli suomenkielisiä ja 16 ruotsinkielisiä. Tulokset saatiin yhteensä 4779 otosoppilaalta, joista suomenkielisiä oli 4287 ja ruotsinkielisiä 492.Ongelmanratkaisutehtävissä (ratkaisuosuus 34 %) osaamisen taso ei suurella osalla oppilaista yllä arkielämän tarpeisiin. Erityisesti prosenttilaskuihin liittyvät tehtävät osattiin heikosti. - Osa oppilaista hallitsee perusprosenttilaskut huonosti. Ei osata laskea, jos 50 euron paita on 30 prosentin alennuksessa, että mikä uusi hinta on, kannattaako se ostaa. Tai kun ottaa opintolainaa ja pitäisi tietää, paljonko maksaa korkoa, arviointiasiantuntija Sami Julin kertoo esimerkkeinä. Paremmin osattiin monivalintatehtävät (ratkaisuosuus 54 %) ja päässälaskutehtävät (52 %). Pojat ratkaisivat päässälaskutehtäviä hieman tyttöjä paremmin. Suomenkielisten koulujen oppilaat pärjäsivät päässälaskutehtävissä hieman ruotsinkielisiä paremmin, kun taas ruotsinkielisten koulujen oppilaat olivat hieman parempia ongelmanratkaisutehtävissä. 
Eri sisältöalueiden keskimääräisistä ratkaisuosuuksista paras tulos oli algebrassa (47 %). Heikoimmin osattujen geometrian (ratkaisuosuus 36 %) sekä todennäköisyyden ja tilastojen (38 %) harjoittelua tulisi lisätä kouluissa. Tytöt olivat poikia parempia algebrassa ja pojat puolestaan tyttöjä parempia todennäköisyydessä ja tilastoissa. Muita arvioituja sisältöalueita olivat luvut ja laskutoimitukset sekä funktiot. 
Matematiikan kouluarvosanojen keskiarvo oli tytöillä 7,9 ja pojilla 7,5. Arviointi koulujen sisällä vaikuttaa johdonmukaiselta, mutta koulujen välillä on eroja: eri kouluissa keskimäärin yhtä hyvin osanneiden oppilaiden arvosanoissa saattoi olla jopa kahden numeron ero. Erilaiset arviointikäytänteet herättävät kysymyksen oppilaiden tasa-arvoisuudesta jatko-opintoihin valikoitumisessa." 
Tähän saakka olemme tuudittautuneet kansainvälisten PISA-testien huumassa siihen, että suomalaisten koululaisten taidot ovat maailman huippua. Nyt PISA-tuloksissakin näkyy, että matematiikan taidot ovat merkittävästi heikentyneet. Suomen sijoitus on tipahtanut vuoden 2013 mittausten perusteella 9 sijaa kymmenessä vuodessa. Myös tuore OECD-tutkimus kertoo, että Suomessa matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti pärjäävien oppilaiden määrä on lisääntynyt viime vuosina.  
Tämä on todella huolestuttavaa koko kansakunnan kannalta. Yhteiskunta vaatii osaamista monella tavalla, ja taitojen rapistuminen myös näkyy monella elämän osa-alueella. Toistaiseksi on kuulunut puheenvuoroja, jotka liittyvät korkeaan kilpailukykyyn, vientiin ja teknologiaosaamiseen. On huolestuttu siitä, mistä  riittää  työvoimaa vientiteollisuuden tukijalkoihin. ICT-sektori, terveysteknologia ja kemianteollisuus perustuvat korkeaan matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden osaamiseen.  
Huoli on myös siitä, että heikot matematiikan taidot näkyvät nuoren elämänhallinnassa, laskujen maksukyvyssä, velkaongelmissa, kyvyssä toimia yrittäjänä, aivan tavallisissa asioissa.  
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten estetään, ettei matematiikan osaaminen heikenny entisestään ja 
tarvitaanko Suomessa matikkatalkoot, kuten Tekniikan Akateemiset ovat esittäneet? 
Helsingissä 4.5.2016 
Pirkko
Mattila
ps
Viimeksi julkaistu 9.5.2016 14:40