Viimeksi julkaistu 3.5.2021 18.26

Kirjallinen kysymys KK 268/2019 vp 
Pia Kauma kok ym. 
 
Kirjallinen kysymys ylioppilastutkinnon suorittamisesta englannin kielellä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi ja suomalaiset kansainvälistyvät. Englannin kieli on tieteen ja kansainvälisen kanssakäynnin yleiskieli. Vuonna 2017 Suomessa asui 127 000 lasta perheissä, joissa vähintään toinen vanhempi oli ulkomaalaistaustainen. Samalla englanninkielisen perusopetuksen tarjonta on merkittävästi laajentunut ja englanninkielisen lukiokoulutuksen kysyntä on kasvanut. Tästä syystä kysymys ylioppilastutkinnon suorittamisesta englannin kielellä on tullut ajankohtaiseksi. 

Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi lähes 8 200 henkilöllä eli 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Englanninkielinen ylioppilastutkinto palvelee erityisesti englanninkielisessä tai kaksikielisessä perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa olleita, suomalaisia paluumuuttajia, joiden vahvin akateeminen kieli on englanti, sekä vanhempien työn vuoksi Suomeen muuttaneita nuoria, joilla englanti on ollut koulukieli.  

Mahdollisuus ylioppilastutkinnon suorittamiseen myös englannin kielellä tukee nuorten kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja edistää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien näkökulmasta. Englanninkielisellä ylioppilastutkinnolla on samalla edellytykset vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa kansainvälisesti ja tukea suomalaista koulutusvientiä. Englanninkielisen lukiokoulutuksen järjestämisen kustannukset eivät poikkea merkittävästi suomenkielisen opetuksen kustannuksista edellyttäen, että ryhmäkoot ovat riittävän suuret.  

Englanninkielinen ylioppilastutkinto edellyttää pääsääntöisesti englanninkielistä lukiokoulutusta, ja tämä puolestaan edellyttää riittävää kysyntää, jotta toiminta on taloudellisesti järkevää koulutuksen järjestäjän kannalta. Englanninkielinen ylioppilastutkinto vastaisi rakenteeltaan suomeksi tai ruotsiksi suoritettavaa tutkintoa. 

Alueellisen yhdenvertaisuuden ja opiskelijan edun takaamiseksi tutkinnon suorittaminen englanniksi tulisi kuitenkin mahdollistaa erillisen anomuksen perusteella myös sellaisissa lukioissa, joissa ei ole mahdollisuutta tehdä lukio-opintoja englanniksi. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama toisen asteen koulutusvientiä selvittänyt työryhmä esitti vuonna 2016, että ylioppilastutkinnon mahdollisuudet vientituotteeksi ja siihen sisältyvät lainsäädännön muutostarpeet tulisi selvittää. Yhtenä vaihtoehtona oli ylioppilastutkinnon järjestäminen englannin kielellä. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon käyttöönotto loisikin pohjaa uusille mahdollisuuksille lukiokoulutuksen koulutusviennissä. Ylioppilastutkinnon suorittaminen englannin kielellä edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä englanninkielisen ylioppilastutkinnon käyttöönoton edistämiseksi ja  
aikooko hallitus tuoda esityksen englanninkielisestä yo-tutkintolaista eduskuntaan uudelleen? 
Helsingissä 25.10.2019 
Pia Kauma kok 
 
Heikki Vestman kok 
 
Anne-Mari Virolainen kok 
 
Marko Kilpi kok 
 
Matias Marttinen kok 
 
Pihla Keto-Huovinen kok 
 
Anna-Kaisa Ikonen kok 
 
Ville Kaunisto kok 
 
Terhi Koulumies kok 
 
Kari Tolvanen kok 
 
Mia Laiho kok 
 
Sari Multala kok 
 
Janne Sankelo kok 
 
Sofia Vikman kok 
 
Jaana Pelkonen kok 
 
Pauli Kiuru kok 
 
Markku Eestilä kok 
 
Jukka Kopra kok 
 
Timo Heinonen kok 
 
Petteri Orpo kok 
 
Sari Sarkomaa kok 
 
Arto Satonen kok 
 
Ruut Sjöblom kok 
 
Heikki Autto kok