Kirjallinen kysymys
KK
268
2019 vp
Pia
Kauma
kok
ym.
Kirjallinen kysymys ylioppilastutkinnon suorittamisesta englannin kielellä
Eduskunnan puhemiehelle
Suomi ja suomalaiset kansainvälistyvät. Englannin kieli on tieteen ja kansainvälisen kanssakäynnin yleiskieli. Vuonna 2017 Suomessa asui 127 000 lasta perheissä, joissa vähintään toinen vanhempi oli ulkomaalaistaustainen. Samalla englanninkielisen perusopetuksen tarjonta on merkittävästi laajentunut ja englanninkielisen lukiokoulutuksen kysyntä on kasvanut. Tästä syystä kysymys ylioppilastutkinnon suorittamisesta englannin kielellä on tullut ajankohtaiseksi. 
Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi lähes 8 200 henkilöllä eli 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Englanninkielinen ylioppilastutkinto palvelee erityisesti englanninkielisessä tai kaksikielisessä perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa olleita, suomalaisia paluumuuttajia, joiden vahvin akateeminen kieli on englanti, sekä vanhempien työn vuoksi Suomeen muuttaneita nuoria, joilla englanti on ollut koulukieli.  
Mahdollisuus ylioppilastutkinnon suorittamiseen myös englannin kielellä tukee nuorten kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja edistää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien näkökulmasta. Englanninkielisellä ylioppilastutkinnolla on samalla edellytykset vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa kansainvälisesti ja tukea suomalaista koulutusvientiä. Englanninkielisen lukiokoulutuksen järjestämisen kustannukset eivät poikkea merkittävästi suomenkielisen opetuksen kustannuksista edellyttäen, että ryhmäkoot ovat riittävän suuret.  
Englanninkielinen ylioppilastutkinto edellyttää pääsääntöisesti englanninkielistä lukiokoulutusta, ja tämä puolestaan edellyttää riittävää kysyntää, jotta toiminta on taloudellisesti järkevää koulutuksen järjestäjän kannalta. Englanninkielinen ylioppilastutkinto vastaisi rakenteeltaan suomeksi tai ruotsiksi suoritettavaa tutkintoa. 
Alueellisen yhdenvertaisuuden ja opiskelijan edun takaamiseksi tutkinnon suorittaminen englanniksi tulisi kuitenkin mahdollistaa erillisen anomuksen perusteella myös sellaisissa lukioissa, joissa ei ole mahdollisuutta tehdä lukio-opintoja englanniksi. 
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama toisen asteen koulutusvientiä selvittänyt työryhmä esitti vuonna 2016, että ylioppilastutkinnon mahdollisuudet vientituotteeksi ja siihen sisältyvät lainsäädännön muutostarpeet tulisi selvittää. Yhtenä vaihtoehtona oli ylioppilastutkinnon järjestäminen englannin kielellä. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon käyttöönotto loisikin pohjaa uusille mahdollisuuksille lukiokoulutuksen koulutusviennissä. Ylioppilastutkinnon suorittaminen englannin kielellä edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia.  
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä englanninkielisen ylioppilastutkinnon käyttöönoton edistämiseksi ja  
aikooko hallitus tuoda esityksen englanninkielisestä yo-tutkintolaista eduskuntaan uudelleen? 
Helsingissä 25.10.2019 
Pia
Kauma
kok
Heikki
Vestman
kok
Anne-Mari
Virolainen
kok
Marko
Kilpi
kok
Matias
Marttinen
kok
Pihla
Keto-Huovinen
kok
Anna-Kaisa
Ikonen
kok
Ville
Kaunisto
kok
Terhi
Koulumies
kok
Kari
Tolvanen
kok
Mia
Laiho
kok
Sari
Multala
kok
Janne
Sankelo
kok
Sofia
Vikman
kok
Jaana
Pelkonen
kok
Pauli
Kiuru
kok
Markku
Eestilä
kok
Jukka
Kopra
kok
Timo
Heinonen
kok
Petteri
Orpo
kok
Sari
Sarkomaa
kok
Arto
Satonen
kok
Ruut
Sjöblom
kok
Heikki
Autto
kok
Viimeksi julkaistu 25.10.2019 17:45