Kirjallinen kysymys
KK
274
2017 vp
Laura
Huhtasaari
ps
Kirjallinen kysymys halkiopotilaiden laadukkaan hoidon tasa-arvoisuudesta
Eduskunnan puhemiehelle
Jokaisella halkiopotilaalla tulee olla oikeus laadukkaaseen hoitoon asuinpaikasta riippumatta. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä liittyen sote-uudistukseen. Asetuksen tavoitteeksi mainitaan löytää keinot parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, taata yhdenvertainen hoidon saatavuus ja mahdollistaa terveydenhuollon resurssien mahdollisimman tehokas käyttö. 
Luonnoksessa huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä primaarivaiheen leikkaushoito osoitetaan Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan tehtäväksi yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Halkiopotilaiden sekundaarivaiheen leikkaushoidot on tarkoitus hajauttaa viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Nämä linjaukset ovat ristiriidassa edellä mainittujen tavoitteiden kanssa. Nykyisellään primaarivaiheen leikkaushoidot tehdään pääosin Helsingissä sekä joiltain osin Oulussa (noin 20—30 vuosittain) ja sekundaarivaiheen leikkaushoidot pääosin Helsingissä. 
Halkiohoidon tulokset potilaan ulkonäön, puheen ja purennan kannalta perustuvat pitkälti hyvin suoritettuun primaarikirurgiaan, jonka jatkona on moniammatillisen tiimin työskentely potilaan aikuistumiseen saakka. Halkiopotilaiden sekundaarikirurgia esitetään hajautettavaksi jopa viiteen yksikköön. Halkiohoitoihin liittyvään sekundaarikirurgiaan kuuluvat perinteisesti puheenparannusleikkaukset, luunsiirrot, leukaosteotomiat, nenän muotoilut eli rhinoplastiat sekä huulen sekundaarikorjaukset. Muutoksen myötä on suuri riski, että nykyinen hyvä hoito romutetaan. Lisäksi huolestuttavaa on halkiohoitojen sijoittaminen kokonaisuudessaan suun erikoissairaanhoidon alle, kun kuitenkin täysmittainen primaari- ja sekundaarikirurgia vaatii paljon laajempaa osaamista, kuten plastiikkakirurgiaa. 
Keskittämisen eduista vallitsee kansainvälisesti hyvin laaja tutkimuksiin ja kokemukseen perustuva yhteisymmärrys. Suomessa syntyy vuosittain vain noin 120 halkiovauvaa, ja syntyvyyden laskiessa määrä edelleen vähenee, joten parhaisiin hoitotuloksiin päästään yhdellä halkiokeskuksella. Suomessa hoidon taso on pitkään ollut erinomainen. Tuoreimman Scandcleft-tutkimuksen mukaan HUS:n Huuli-suulakihalkiokeskus HUSUKE on top3:ssa 10:n pohjoismaisen/eurooppalaisen keskuksen joukossa. Lisäksi Suomessa avataan huipputasoinen lastensairaala (ULS), jossa on tarkoitus hoitaa kansallisesti keskitettävät lastentaudit.  
Saavutettua hyvää ja laadukasta hoitoa ollaan nyt asetusluonnoksessa vaarantamassa kansainvälisten suositusten vastaisella ja kustannuksia lisäävällä hoitomallilla, jonka kaltaisesta muissa maissa on jo luovuttu kehnojen tulosten vuoksi. Jokaisella halkiopotilaalla tulee olla oikeus laadukkaaseen hoitoon asuinpaikasta riippumatta. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että eri puolilla Suomea asuvat halkiopotilaat saavat tasa-arvoisesti laadukasta hoitoa sekä primaari- että sekundaarivaiheen leikkaushoitojen osalta? 
Helsingissä 20.6.2017 
Laura
Huhtasaari
ps
Viimeksi julkaistu 20.6.2017 15:13