Viimeksi julkaistu 3.5.2021 15.47

Kirjallinen kysymys KK 279/2015 vp 
Mikko Kärnä kesk ym. 
 
Kirjallinen kysymys ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta

Eduskunnan puhemiehelle

Maailmalla on parhaillaan käynnissä energiateknologinen murros. Juuri nyt Suomessa tehtävillä poliittisilla päätöksillä on suuri ja kauaskantoinen merkitys sen suhteen, miten tämän murroksen tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää. Muutos aiheuttaa myös uhkia kotimaiselle energiataloudelle, ja vastaavasti on tärkeää, että näihin uhkiin kyetään varautumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää, että poliittisten päätösten taustalla oleva tieto on kattavaa, läpinäkyvää ja luotettavaa. Avoimessa demokratiassa päätöksenteon on oltava korruption torjumiseksi läpinäkyvää, ja tähän läpinäkyvyyteen liittyvät myös päätöksenteon tausta-aineistot niiltä osiltaan kuin niiden voidaan katsoa olevan julkisia. 

Keskeiset suomalaiset akateemiset tutkijat ovat kritisoineet Suomen energiapolitiikan taustalla olevaa tietoa ja laskentamalleja läpinäkymättömiksi, puutteellisiksi ja osin virheellisiksi. Tutkijoiden kritiikki on kiteytynyt energiapäätösten perusteena käytettyihin  malleihin,  kuten VTT-TIMES ja TEM:n "energia-excel" -malleihin, joita on arvosteltu läpinäkymättömiksi. Mallien taustalla olevat tiedot ovat salaisia ja ainakin joiltain julkisilta osiltaan voimakkaasti virheellisiä. Molempien mallien suurin ongelma on se, että ne eivät ole pystyneet tuottamaan luotettavia tuloksia ja malleilla tehdyt skenaariot eivät ole vastanneet myöhemmin todellisuutta. Esimerkkeinä mallien ongelmista voidaan nostaa pahasti pieleen menneet lyhyenkin aikavälin ennusteet sähkön kulutuksessa ja aurinkosähkön kehityksessä. 

Mallien lisäksi tiedeyhteisö kritisoi voimakkaasti päätösten takana olevan tiedon puutteellisuutta. Keskeisten uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisujen teknisiä ja taloudellisia potentiaaleja ei ole Suomessa kattavasti ja läpinäkyvästi selvitetty. Koska teknologiamurroksen aikana teknologiat saattavat kehittyä nopeasti, on päätöksenteon pohjana oleva aineisto päivitettävä säännöllisesti. Tärkeimpien teknologioiden osalta päivittäminen tulisi toteuttaa vuosittain. 

Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on päätetty, että uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Hallitusohjelman kirjaus perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen. Hallitusohjelma perustaa uusiutuvan energian lisäämisen ja EU:n suuntaviivat täyttävän tuen teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen. Hallitusohjelman pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia energiapoliittisia kirjauksia ei kyetä toteuttamaan, ellei päätöksenteon pohjana oleva aineisto ole julkista, läpinäkyvää ja viimeisimpään tieteelliseen analyysiin nojaavaa. Käytännöksi on muodostunut, että jokainen hallitus tekee kaudellaan energia- ja ilmastopoliittisen strategian. Elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan valtioneuvosto pyrkii siihen, että ilmasto- ja energiastrategia valmistuu vuoden 2016 aikana ja se annetaan valtioneuvoston selontekona eduskunnalle. 

Tulevaisuuden ennustaminen on aina haastavaa, ja on selvää, että Suomen tulevasta sähköntarpeesta, eri energiamuotojen rakennus- ja käyttökustannuksista, polttoaineiden hinnoista tulevaisuudessa sekä energiamarkkinoiden kehityksestä ollaan perustellusti montaa mieltä. Juuri tämän vuoksi päätöksenteon pohjana olevaa tietoa ja malleja on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti. Niistä on myös kyettävä käymään avointa yhteiskunnallista keskustelua. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten elinkeinoministeri varmistaa, että pian käynnistyvässä ilmasto- ja energiastrategiatyössä käytettävät tausta-aineistot ovat julkisia ja läpinäkyviä,  
miten varmistutaan siitä, ettei strategiatyön valmistelussa käytetä malleja tai tietoa, joka ei nauti akateemisen tiedeyhteisön hyväksyntää, ja miten tiedeyhteisön asiantuntemusta aiotaan hyödyntää strategian valmistelussa ja 
miten valtioneuvosto varmistaa, että kaikki keskeiset helposti selvitettävissä olevat tiedot uusien teknologioiden teknisistä ja taloudellisista mahdollisuuksista ovat päätöksentekijöiden käytettävissä strategiasta päätettäessä? 
Helsingissä 20.10.2015 
Mikko Kärnä kesk 
 
Ville Tavio ps 
 
Antti Rantakangas kesk 
 
Laura Huhtasaari ps 
 
Tom Packalén ps 
 
Antero Laukkanen kd 
 
Suna Kymäläinen sd 
 
Johanna Ojala-Niemelä sd 
 
Katja Hänninen vas 
 
Niilo Keränen kesk 
 
Juha Pylväs kesk 
 
Sari Tanus kd 
 
Mari-Leena Talvitie kok 
 
Pirkko Mattila ps 
 
Arja Juvonen ps 
 
Petri Honkonen kesk 
 
Krista Mikkonen vihr 
 
Carl Haglund 
 
Sari Multala kok 
 
Antero Vartia vihr 
 
Marisanna Jarva kesk 
 
Hannu Hoskonen kesk 
 
Emma Kari vihr 
 
Hanna Halmeenpää vihr 
 
Olli-Poika Parviainen vihr 
 
Jani Mäkelä ps 
 
Timo Harakka sd