Viihdemerenkulkuun liittyvät matkustaja-alukset saavat miehistötukilain mukaista miehistötukea, jolla on kilpailua vääristäviä vaikutuksia myös Etelä- ja Varsinais-Suomessa toimiviin matkailu- ja ravintoalan yrityksiin. Vuonna 2015 miehistötukea maksettiin 86,5 miljoonaa euroa.  

Palvelualan yritykset ovat olleet vaikeuksissa, kun tuen mahdollistaman hintaeron myötä asiakkaat ovat siirtyneet varaamaan kokous- ja majoituspalveluita matkustaja-aluksilta. Samaan aikaan laivayhtiöiden polttoainekulut ovat laskeneet ja yhtiöt ovat tehneet hyvinkin voitollista tulosta. Vuonna 2015 esimerkiksi Viking Line teki 23,2 miljoonan euron tuloksen ja Tallink saavutti historiansa parhaan tuloksen, 59,1 miljoonaa euroa. 

Kirjalliseen kysymykseen saadussa vastauksessa KKV 363/2015 vp liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner perustelee miehistötuen jakamisen syitä ulosliputuksen torjumisella, maantieteellisellä sijainnilla, huoltovarmuudella ja merenkulkijoiden työllisyyden turvaamisella. Tukijakson aikana ei vastauksen mukaan makseta muita kuin miehistötukilain nojalla myönnettäviä tukia. 

On kuitenkin huomattava, että tukien lisäksi laivayhtiöt nauttivat myös muista kilpailuun vaikuttavista etuisuuksista. Myynnistä tai ravintolatoiminnasta ei makseta Suomeen arvonlisäveroa tai alkoholiveroa eikä tupakkaveroa tai sokeriveroa. Ostot aluksille ovat tästä huolimatta arvonlisäverottomia. Lisäksi yhtiöt saavat myös hyväksytyn hallituksen esityksen HE 148/2008 vp mukaisesti esimerkiksi valtiolta takaisin verovelvollisia merenkulkijoita koskevan lähdeveron ja maksamansa sosiaaliturvamaksut sekä korvausta miehistön vaihdosta johtuvista matkakuluista.  

Suuri osa matkustaja-alusten palkkatuesta kohdistuu muuhun kuin merenkulkuun osallistuville henkilöille, kuten hotelli- ja ravintolahenkilökunnalle sekä siivous-, myymälä- ja hoitohenkilökunnalle. Onkin perusteltua kysyä, eikö kilpailuneutraliteetin parantamiseksi olisi mahdollista poistaa palkkatuki merenkulkuun osallistumattomalta henkilökunnalta ja arvioida lakia meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta (1277/2007) sekä siihen tehdyt muutokset (HE 148/2008 vp) uudelleen ajanmukaiselle tasolle. Tämä tukisi niin kilpailuneutraliteettia kuin hallituksen säästötavoitteita.  

Voidaan myös pohtia viihdealusten todellista merkitystä huoltovarmuuden kannalta. Vai riittäisivätkö normaalit rahtialukset ja niiden tukeminen turvaamaan huoltovarmuuden?