Kirjallinen kysymys
KK
324
2016 vp
Ari
Jalonen
ps
Kirjallinen kysymys tienpidon uusien menetelmien käyttöönotosta
Eduskunnan puhemiehelle
Liikenneväylien korjaustarve on noussut 2,5 miljardiin euroon, ja ilman väylärahoituksen lisäystä tämä niin sanottu korjausvelka kasvaa edelleen. Liikenneväylien suuri korjausvelka johtuu ennen kaikkea vuosia kestäneestä liian alhaisesta rahoituksen tasosta. Nykyhallitus on panostanut tienpitoon merkittävästi lisäämällä rahoitusta 600 miljoonaa euroa, mutta hitaan talouskasvun vuoksi lisäpanostusten tekeminen ei onnistune jatkossa. Näin ollen on keksittävä keinoja tehdä asiat nykyistä paremmin samalla (tai pienemmällä) rahalla. 
Teiden laadun parantaminen rahoitusta lisäämättä on mahdollista tienpidon uusilla menetelmillä ja materiaaleilla. Asfaltin ominaisuuksia ja kestävyyttä voidaan esimerkiksi parantaa lisäämällä siihen kierrätysrengaskumia. Tämä ns. RMB-asfaltti kestää normaaliasfalttia paremmin kylmää eikä halkeile yhtä helposti. Lisäksi RMB:n väsymiskestävyys sekä muodonmuutoskestävyys ovat normaaliasfalttia paremmat, ja RMB-asfaltti on kaiken kaikkiaan normaaliasfalttia kestävämpää. RMB on tosin myös normaaliasfalttia kalliimpaa, joten sen käytöstä saatava hyöty tulisi laskea tapauskohtaisesti. 
Myös digitaalisuus ja uudet kunnonmääritystekniikat voivat tuoda merkittäviä säästöjä tienpitoon. Teiden kunnon jatkuva seuranta voidaan toteuttaa esim. ammattiliikenteen mukana kulkevilla sensoreilla ja kameroilla. Näin saadaan jatkuvaa, ajantasaista kuntotietoa, jonka perusteella voidaan suunnitella jatkotoimenpiteitä: voidaan tehdä lisäanalyyseja huonokuntoisista osuuksista esim. laserkeilauksella ja maatutkauksella sekä tarkastamalla tilanne manuaalisesti paikan päällä. Tämän jälkeen voidaan kohdistaa korjaavia toimenpiteitä huonokuntoisille tieosuuksille. Tiekorjausten jälkeen laadun voi tarkistaa em. tekniikoilla eli ajamalla tieosuuden läpi ajoneuvolla, jossa on sensorit ja kamerat — näin varmistutaan siitä, että laatu vastaa hankesuunnitelmassa sovittua.  
Edellä mainittujen uusien tekniikoiden avulla voidaan toisin sanoen tehdä ns. täsmädiagnostiikkaa ja täsmätoimenpiteitä. Ensin siis haetaan kriittiset kohdat (jotka hajoaisivat muutaman vuoden sisällä) ja korjataan ne siten, että poistetaan myös ongelmien syy eikä vain hoideta oiretta. Tämä katkaisee päällystetyn tieverkon kunnon heikkenemisen. Kun tieverkko on sitten täsmädiagnostiikan ja -toimenpiteiden ansiosta saatu kohtuulliseen kuntoon, voidaan uusien teknologioiden avulla siirtyä ennakoivaan kunnossapitoon. 
Liikennevirastolla on meneillään digitalisaatiohanke, jossa on yhtenä osana tiestön ennakoiva kunnossapito. Tavoitteena on digitalisaation avulla "lisätä älyä kunnossapitoon" ja parantaa merkittävästi kunnossapidon kustannustehokkuutta (jopa 10—20 %). Hankkeessa hyödynnetään mm. asiakkaiden ja sidosryhmien keräämää digitaalista tietoa väylien kunnosta sekä tämän tiedon analyysia, jolloin kunnossapito ja väyläomaisuuden hallinta voidaan toteuttaa nykyistä laadukkaammin, tarvittaessa täsmäkorjauksina. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko ministeri edistää Suomen siirtymistä tienpidon uuteen aikakauteen sekä edistää digitaalisen väylätiedon pohjalta tehtäviä täsmäkorjauksia ja ennakoivaa kunnossapitoa ja 
aikooko ministeri edistää uusien teknologioiden ja materiaalien, kuten RMB:n, käyttöönottoa tienpidossa? 
Helsingissä 3.6.2016 
Ari
Jalonen
ps
Viimeksi julkaistu 6.6.2016 13:29