Kirjallinen kysymys
KK
335
2018 vp
Krista
Mikkonen
vihr
ym.
Kirjallinen kysymys järvilohen ja -taimenen salakalastuksesta
Eduskunnan puhemiehelle
Lieksassa epäillään äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun järvilohen sekä erittäin uhanalaisen järvitaimenen pyyntiin kohdistuvaa kalastusrikosta. Poliisi on saanut tutkintapyynnön marraskuussa 2017, mutta rikostutkinta asiasta ei ole edennyt. Tämä mahdollistaa salakalastuksen jatkumisen. 
Epäilty rikos on mittaluokassaan vertaansa vailla. Tutkintapyynnön mukaan epäilty on kalastanut Pieliseltä Lieksan lähialueen vesiltä syksyllä 2017 verkoilla ja rysällä 41 järvilohta ja kuusi järvitaimenta. Epäilty itse kertoi asiasta Lieksan kalastuskunnan kokouksessa. Hän myös näytti kuvia saaliistaan useille todistajille. Tästä huolimatta poliisi ei ole vielä edes kuulustellut henkilöä. 
Saimaan järvilohi on maamme merkittävin järvilohikanta. Se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi, ja se on jopa saimaannorppaa uhanalaisempi. Järvitaimen on puolestaan erittäin uhanalainen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtavan kalatalousasiantuntijan Timo Turusen mukaan salakalastetut lohet ovat todennäköisesti suurelta osin kutukypsiä emokaloja. Järvilohen kantaa on pidetty yllä istuttamalla laitoksessa kasvatettuja poikasia vanhoihin kutujokiin, joista poikaset ovat lähteneet järvivaellukselle, ja sukukypsinä osa on palannut jokeen yrittämään kutua. Järvilohen luonnonkierron ja -kudun onnistuminen tulee olemaan lajin säilymisen elinehto, ja siksi kudulle pyrkivät emokalat ovat korvaamattoman tärkeitä. 
Järvilohen ja suojelu on tärkeää luonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta se on myös hallituksen oma kärkitavoite. Järvilohen kannan elvyttäminen on tunnistettu kansallisessa kalatiestrategiassa sekä kalataloudellisesti että lajin suojelun kannalta ensiarvoisen tärkeäksi ja nostettu hallituksen vaelluskala-kärkihankkeen toiseksi kärkitavoitteeksi. Lieksanjoki on yksi kärkihankkeen pilottikohteista, ja sen myötä Lieksaan on hallituksen kärkihankejaksolla vuosina 2016—2018 investoitu tai tullaan investoimaan noin 800 000 euroa yksityisiä ja julkisia varoja.  
Järvilohen ja -taimenen salakalastus hallituksen oman kärkihankkeen pilottikohteessa vaarantaa niin lajin suojelun kuin kärkihankkeen tuloksetkin. Järvilohen onnistunut suojelu vaatii tehokasta puuttumista epäiltyihin kalastusrikkomuksiin. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen, että epäilyt Lieksassa tapahtuneesta kalastusrikkomuksesta eivät vaaranna järvilohen ja -taimenen suojelua ja hallituksen kärkihankkeen tavoitteiden toteutumista? 
Helsingissä 5.9.2018 
Krista
Mikkonen
vihr
Hanna
Halmeenpää
vihr
Viimeksi julkaistu 5.9.2018 15:58