Kirjallinen kysymys
KK
342
2016 vp
Ari
Jalonen
ps
Kirjallinen kysymys huippunopeiden junayhteyksien ja tyhjiösukkulan kehittämisestä
Eduskunnan puhemiehelle
Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Kehittämällä huippunopeita junayhteyksiä voitaisiin lyhentää matkustusaikoja ja saavuttaa merkittäviä etuja, kuten taloudellisia ja ympäristöhyötyjä. Vuonna 2014 kysyin silloiselta liikenne- ja viestintäministeriltä, mikä on Suomen strategia huippunopeiden, yli 300 km tunnissa kulkevien junien osalta. Ministerin vastaus keskittyi liiaksi kaupunkien väliseen henkilöliikenteeseen, kun olisi pitänyt ottaa huomioon koko se väestö, joka asuisi huippunopeiden junayhteyksien muodostamalla työssäkäyntialueella —noin kaksi miljoonaa henkilöä. 
Tällä hetkellä suunnitellaan uutta nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Turun välille, ns. tunnin junaa. Matkavälin keskinopeus jäisi alle 200 kilometriin tunnissa, joten se häviäisi Suomen nopeimmalle rataosuudelle Kerava—Lahti, jolla juna kulkee jopa 220 kilometriä tunnissa. Muuten Suomen nopeimmilla rataosuuksilla junat kulkevat 160—200 km tunnissa. 
Uudet tekniikat mahdollistavat kuitenkin huomattavasti suuremmat nopeudet. Niin sanotut suurnopeus- tai luotijunat kulkevat yli 300 kilometriä tunnissa. Uusin innovaatio, tyhjiösukkula, on ollut testiajossa Nevadan autiomaassa ja kulkee jopa 1 200 kilometriä tunnissa. Toisin sanoen Turun ja Helsingin välille suunnitellaan "nopeaa" tunnin junaa vanhoilla tekniikoilla. 
Samalla tyhjiösukkulaa kehittävä yritys, Hyperloop One, tekee selvitystyötä huippunopean sukkulayhteyden eli hyperloop-yhteyden rakentamiseksi Helsingin, Turun, Ahvenanmaan ja Tukholman välille. Selvitystyön rahoittavat Hyperloop Onen kanssa eri alueiden kunnalliset toimijat ja yritykset. Sukkula kulkisi Helsingin ja Turun välin alle 10 minuutissa. 
Hyperloopin rakennuskustannusten on arvioitu olevan kaksinkertaiset tavalliseen rautatiehen verrattuna. Rakentaminen voi tulla yllättävänkin edulliseksi, sillä tyhjiösukkula kulkee ns. ilmaradalla, joka vaatii huomattavasti vähemmän maapohjaa kuin perinteinen rautatie. Lisäksi ilmarata muodostuu jalustaan kiinnitetystä putkesta, jossa putki voi muodostaa itsekantavan rungon.  
Tyhjiösukkula kulkee siis ilmaradalla jalustaan kiinnitetyssä tunnelissa. Ilmanpaine tunnelissa lasketaan noin tuhannesosaan normaalista. Puhallin työntää sukkulaa tunnelissa eteenpäin, ja maksimivauhti on edellä mainittu 1 200 kilometriä tunnissa. Jos tyhjiösukkulan keskinopeus olisi esimerkiksi 500 km tunnissa, kestäisi 1 000 kilometrin lenkki kaksi tuntia. Tässä ajassa voisi siis kulkea vaikkapa reitin Helsinki—Vantaa—Turku—Pori—Seinäjoki—Jyväskylä—Savonlinna—Kouvola—Helsinki—Vantaa. Vastaavasti Helsingin ja Oulun välin voisi kulkea puolessatoista tunnissa, ja Helsingin ja Porin välin puolessa tunnissa (ks. KK 93/2014 vp). Huippunopeilla junilla työmatka voisi olla jopa 500 kilometriä, koska siihen kuluisi silti vain tunti. 
Huippunopeiden junien verkosto, erityisesti hyperloopiin perustuva, muuttaisikin lähes koko Suomen yhdeksi työssäkäyntialueeksi. Edellä mainitun 1 000 kilometrin lenkin varrella (kaupungeissa) asuu vajaat 2 miljoonaa henkilöä. Käytännössä ainakin kaksi miljoonaa ihmistä voisi käydä töissä missä tahansa hyperloopin asemakaupungissa. Hyperloop-verkosto myös lisäisi yritysten investointeja koko maassa samalla tavoin kuin lentoliikenne, jonka on laskettu tuovan miljardeja euroja kansantalouteen. Se olisi vastaava innovaatio liikenteessä kuin internet tietoliikenteessä — sen tuomaa taloudellista hyötyä lienee mahdoton arvioida. 
Useat maat tahtovat ensimmäisinä avata innovatiivisen sukkulajunayhteyden, muiden muassa Slovakia ja Arabiemiraatit. Ensimmäiset rahdinkuljetustestit voisivat ajoittua vuoteen 2019 ja matkustajakuljetukset vuoteen 2021. Nykylainsäädäntö EU:ssa tai Suomessa ei vielä huomioi hyperloopin kaltaisia kuljetusvälineitä, ja tässä kohdassa Suomi voisi olla edelläkävijä ja mahdollistaa ainakin testikäytön. Nopeat syövät hitaat, ja Suomen hyperloop-projektilla on tällä hetkellä yli puolen vuoden etumatka muihin tekeillä oleviin projekteihin. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten ministeri kehittää Suomen huippunopeita junayhteyksiä ja edistää uusien tekniikoiden, kuten tyhjiösukkulan, saamista Suomeen, mukaan lukien lainsäädäntö esim. testikäytön osalta ja 
aikooko ministeri selvittää nykyaikaisten, huippunopeiden tekniikoiden, kuten tyhjiösukkulan, tuomat mahdollisuudet välin Turku—Helsinki tunnin junan kohdalla? 
Helsingissä 15.6.2016 
Ari
Jalonen
ps
Viimeksi julkaistu 16.6.2016 11:51