Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa eläinlääkäreitä kouluttava laitos. Vuosittain tiedekunnasta valmistuu noin 70 eläinlääkäriä. Eläinlääkärit ovat vastuussa muun muassa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, sairauksien ehkäisystä, kansanterveyden säilymisestä sekä elintarviketurvallisuudesta. Hoidettavia eläimiä on myös Suomessa enemmän kuin aiemmin. Vaikka esimerkiksi nautojen ja sikojen määrä on laskenut Suomessa viime vuosina, ovat kanojen, koirien ja kissojen määrät nousseet reilusti, ja onkin arvioitu, että joka kolmannessa suomalaiskodissa on jonkinlainen lemmikkieläin.  

Nyt eläinlääkäreitä ja tiedekuntaa uhkaa kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelema 500 000 euron koulutusleikkaus. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kokonaisvuosibudjetti on 25 miljoonaa euroa, josta 13 miljoonaa euroa on tullut valtiolta. Suunniteltu koulutusleikkaus vaikuttaisi jo ensi vuoden rahoitukseen. Tällä hetkellä tiedekunnassa onkin jouduttu jo varautumaan tulevaan jättämällä mm. toimia täyttämättä. Tiedekunnan dekaanin Antti Sukuran mukaan koulutusleikkaus vastaa viiden professorin palkkaa. Koulutusleikkaus saattaisi olla alalle kohtalokas. Tiedekunta on jo aiemmin kärsinyt rahoituksen puutteesta, ja nyt suunniteltu leikkaus johtaisi mm. tutkimuksen ja harjoittelun suoraan vähenemiseen. Samalla se vaarantaa suomalaisen tartuntatautitutkimuksen ja elintarvikeviennin.  

Muun muassa Eläinlääkäriliitto on vaatinut suunnitellun leikkauksen perumista. Liiton mukaan uhkana on, että leikkauksen jälkeen EU:n vaatimukset eläinlääkärikoulutukselle eivät enää täyttyisi. Lisäksi eläinlääkärialan suurimmat toimijat Evidensia ja Omaeläinklinikka ovat julkaisseet yhteisen kannanoton yleisen osaajapulan lisääntymisestä.