Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

KK 369/2020 vp

Viimeksi julkaistu 7.5.2020 12.58

Kirjallinen kysymys KK 369/2020 vp Kirjallinen kysymys hallituksen korona exit -strategiasta

TimoHeinonenkok

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa koronaviruksen leviäminen on lähes pysähtynyt tiukkojen rajoitustoimien vuoksi ja tartuttavuusluku on laskenut alle 1:n. Tauti on levinnyt rajusti vain muutamassa maakunnassa, kun taas jotkin kunnat ovat todennäköisesti säilyneet ilman ainuttakaan tartuntaa. Rajoitustoimien jatkamisesta aiheutuvat vakavat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset osuvat kuitenkin lähes jokaiseen suomalaiseen, asuinpaikasta riippumatta.  

Maanantai-iltana 4.5. julkaistiin valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen vetämän Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportti Suomen vaihtoehdoista koronaviruksen aiheuttaman pysäytystilan ratkaisemiseksi. Työryhmä esitti neljää erilaista skenaariota, joista kahta voidaan pitää realistisena ratkaisuna koronaviruksen hoitoon.  

Ensimmäisenä epätodennäköisenä skenaariona on kaikkien rajoitusten purkaminen jo touko—kesäkuun aikana, jolloin raju epidemia-aalto tulisi nopeasti ja tartuttavuusluku nousisi pian ennen rajoituksia olleeseen 2,4:ään. Rajoitusten nopea purkaminen tarkoittaisi kuitenkin myös sitä, että Suomen tehohoitokapasiteetti ylittyisi pian. 

Toinen epätodennäköinen skenaario on tiukkojen rajoitustoimien jatkaminen vain pienillä lievennyksillä useiden kuukausien ajan. Tällöin tartuttavuusluku nousisi nykyisestä 0,8:sta vain 1,2:een ja epidemia laantuisi noin vuodessa. Väestöstä valtaosa pysyisi kuitenkin yhä alttiina virustartunnalle, ja epidemia pääsisi leviämään helposti, kun tartuttavuusluku nousisi 1,2:n yli. Lisäksi tässä skenaariossa mm. riskiryhmien eristämistä ja matkustusrajoituksia pitäisi jatkaa vielä epidemian laantumisen jälkeenkin. 

Todennäköisinä pidettyjä skenaarioita ovat joko 4 tai 5 kuukautta kestävät lievennetyt rajoitukset. Näissä skenaarioissa tehohoitokapasiteetti ei missään vaiheessa pääsisi ylittymään.  

Ensimmäinen näistä on 4 kuukautta jatkuvat lievennetyt rajoitustoimenpiteet toukokuun puolivälistä alkaen. Tässä skenaariossa tulee yksi selkeä tautihuippu syksyllä ja epidemia olisi ohi alkuvuodesta 2021. Tartuttavuusluku olisi neljän kuukauden ajan 1,8, minkä jälkeen rajoitusten purkauduttua se palautuisi normaaliin 2,4:ään. 

Toisessa vaihtoehdossa lievennettyjä rajoituksia jatketaan 4 kuukauden sijasta 5 kuukautta. Tällöin tautihuippu siirtyisi edemmäs, ja yhden tautihuipun sijasta tulisi arviolta 3 tautiaaltoa. Epidemia kestäisi lisäksi lähes 100 päivää pidempään kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa, pitkälle ensi vuoden kevääseen. Tartuttavuusluku pysyisi 1,6:ssa viiden kuukauden ajan ja rajoitusten purkauduttua se nousisi 2,4:ään.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä valtiovarainministeriön Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportissa esiteltyjä skenaarioita hallitus noudattaa ja tavoittelee,  
tavoitteleeko hallitus tosiasiallisesti laumaimmuniteettia ja  
miksi hallitus ei tavoittele koronaviruksen tukahduttamista Norjan tapaan? 
Helsingissä 6.5.2020 
TimoHeinonenkok