Kirjallinen kysymys
KK
37
2015 vp
Emma
Kari
vihr
Kirjallinen kysymys valtionyhtiö Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen
Eduskunnan puhemiehelle
Uudessa hallitusohjelmassa linjataan seuraavasti: "Suomi on aktiivinen arktisen alueen hyödyntämisessä ja yhteistyössä. Kaikessa toiminnassa arktisella alueella otetaan huomioon kestävän kehityksen reunaehdot." 
Suomen valtion jäänmurtajayhtiön Arctia Shippingin jäänmurtajat Nordica ja Fennica ovat parhaillaan matkalla kohti Alaskaa ja Tšuktšimerta osallistuakseen öljy-yhtiö Shellin arktisiin öljynporauksiin. Samaan aikaan Raumalla jäänmurtaja Otso valmistautuu matkaamaan Grönlannin vesille, missä sen on määrä osallistua öljynetsintään. 
Suomi on sitoutunut ilmastopolitiikassaan siihen, että ilmastonmuutos pyritään pysäyttämään kahden asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä. 
Osallistuminen arktiseen öljynporaukseen on räikeässä ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatii sitä, että 2/3 jo tunnetuista fossiilivarannoista on jätettävä maahan. Tammikuussa puolestaan arvostetussa Nature-lehdessä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan kahden asteen tavoite vaatii sitä, että kaikki arktinen öljy ja kaasu on jätettävä poraamatta ja polttamatta. 
Suomi on mahdollistamassa Shellin tämän kesän porauksia. Ilman valtionyhtiömme apua poraukset eivät välttämättä onnistuisi lainkaan. Nordican ja Fennican kaltaisia ns. primäärimurtajia, jotka kykenevät suorittamaan primary ice management -tehtäviä, on valtioneuvostolle viime lokakuussa luovutetun selvitysmies Lauri Ratian "Arctia Shipping Oy:n liiketoiminnan kehittämismahdollisuudet, Suomen merialueiden jäänmurto ja polaarinen ulottuvuus" -raportin mukaan olemassa vain muutama. 
Vuonna 2013 Reddal Oy kartoitti valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston pyynnöstä Arctia Shippingin liiketoimintamalleja. Valmistuneen raportin mukaan Nordican ja Fennican lisäksi Ruotsin valtion omistama Oden kykenee vastaaviin tehtäviin. Odenia, toisin kuin Nordicaa ja Fennicaa, ei Sjöfartsverketin kolmivuotissuunnitelman mukaan käytetä vuosina 2012—2015 öljynporauksen avustamiseen. Ratian raportissa todetaan myös, että arktiset öljynporausyksiköt tarvitsevat vähintään yhden kokoaikaisen primäärimurtajan. 
Mikäli Nordica ja Fennica eivät olisi avustamassa Shelliä, korvaavia aluksia olisi hyvin vaikeaa löytää. 
Jäänmurtajakalustomme uusitaan vuoteen 2029 mennessä, ja osan rahoituksesta pitäisi tulla nimenomaan arktisilla öljykentillä toimimisesta. Valinta merkitsee, että Suomi lyö valtion rahoilla vetoa sen puolesta, ettei ilmastonmuutoksen torjunta onnistu. Arktinen öljynporaus tulee laajasti kannattavaksi vain tilanteessa, jossa ilmastonmuutoksen torjunta jätetään sikseen. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuminen tekee kalliit arktiset öljynporausprojektit ensimmäisinä kannattamattomiksi. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten arktisten öljykenttien avaaminen sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen kestävän kehityksen reunaehtojen kanssa ja 
miten Arctia Shippingin liiketoimintastrategian rakentaminen arktisen öljynporauksen varaan sopii yhteen Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa? 
Helsingissä 11.6.2015 
Emma
Kari
vihr
Viimeksi julkaistu 12.6.2015 13:31