Koronavirusepidemiaa on Suomessa pyritty hidastamaan erinäisin väliaikaisin rajoitustoimin ja viivyttämään näin tautihuippua monistakin syistä. Nämä viivytystoimet toimivat vain väliaikaisena jarruna, ja jotta tartunnat joskus saataisiin hallintaan, on virus lopulta jotenkin nujerrettava. 

Suomella oli omaa rokotetuotantoa yli sadan vuoden ajan, kunnes se päätettiin ajaa alas 17 vuotta sitten. Oman tuotannon ylläpitoa pidettiin pienelle valtiolle liian kalliina vaihtoehtona, mutta jo muutama vuosi myöhemmin sikainfluenssarokotteen yhtäkkinen globaali kova kysyntä ja rokotteen saatavuusongelmat osoittivat kotimaisen tuotannon tärkeyden myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Suomi sai tuolloin huomata marssijärjestyksen rokotekaupoissa. 

Myös koronarokotteelle tulee valmistuessaan kova kysyntä, ja on mahdollista, että jos jäämme odottamaan valmista rokotetta globaaleilta markkinoilta, jäämme ostotilanteessa jalkoihin ja lopulta kokonaan ilman rokotteita.  

Suomalaisprofessoreilla on kehitettynä lähes valmis koronarokote, ja Suomesta löytyy useampikin tuotantoon sopiva yritys. Kotimainen rokotetuotanto olisi siis käynnistettävissä Suomessa nopeasti uudelleen. Asiantuntijat ovat arvioineet tuotantokapasiteetin riittävän jopa koko maan tarpeisiin. (YLE 8.5.2020)  

Asiaan on syytä kiinnittää pikaisesti huomiota ja tehdä tarvittavat toimet, jotta emme tässäkin jäisi vain odottelemaan ja lopuksi toteamaan virheet tapahtuneeksi. Koronaepidemia on yleisesti muuttanut ajatuksia kansainvälisten markkinoiden turvallisuudesta ja toimivuudesta. Jo huoltovarmuudenkin kannalta on syytä kääntää katseet meidän omiin kotimaisiin huippuasiantuntijoihimme ja suomalaiseen teknologiaosaamiseemme ja investoida kotimaisen rokotetutkimuksen ja -tuotannon kehittämiseen.