Kirjallinen kysymys
KK
396
2017 vp
Johanna
Karimäki
vihr
ym.
Kirjallinen kysymys kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista
Eduskunnan puhemiehelle
Useat järjestöt ovat seuranneet huolestuneina Kelan kilpailutusta kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista. Kilpailutus päättyi 5.6.2017, ja Kela tiedotti kilpailutuksen tuloksista 19. syyskuuta. Vuonna 2018 käynnistyvän sopimuskauden palvelun tarjoajiksi hyväksyttiin 120 tulkkauspalveluyritystä, joissa työskentelee 450 viittomakielen tulkkia, 160 puhevammaisten tulkkia ja 40 kirjoitustulkkia. Hankittavan tulkkauksen resurssit ovat huomattavan pienet verrattuna tämänhetkiseen, mikä on herättänyt tulkkauspalveluita käyttävissä asiakkaissa syvän huolen palvelun riittävyydestä ja sen laadusta.  
Tulkkauspalveluissa ei ole kyse ylimääräisestä lisäpalvelusta, vaan lailla turvatusta oikeudesta viittomankielisten yhdenvertaisesta osallistumisesta yhteiskuntaan. Tulkkausta käytetään opinnoissa, työssä, asioiden hoidossa ja harrastuksissa; kyse on siis arjen välttämättömyydestä. Arjessa tämä tulee tulkkia tarvitsevalle näkymään siten, että tulkkia on entistä vaikeampi saada. Moni hyvä ja pätevä tulkki katoaa alalta, todennäköisesti pysyvästi. Erityisesti tämä muutos koskee kipeästi lapsiin, jotka vasta harjoittelevat tulkin käyttöä. Tulkin käyttö on samanlainen taito kuin lukutaito, tulkkia pitää osata seurata ja tulkin kanssa tehtävä yhteistyö on harjoiteltava. 
Alalla työskentelevien ja alalle parhaillaan kouluttautuvien tulkkien työnteon mahdollisuudet uhkaavat kilpailutuksen myötä heikentyä niin, että koko tulkkauspalvelu joutuu tulevaisuudessa uhanalaiseen asemaan. Alalla on toiminut paljon hyviä, laadukkaita yrityksiä ja päteviä tulkkeja, jotka ovat kehittäneet koko alaa, tarjonneet laadukasta tulkkauspalvelua ja toimineet opiskelijoiden harjoittelupaikkoina. Tulkkien kokemus ja osaaminen syntyvät vuosien työn tuloksena. Jos korkeatasoisia ammattilaisia putoaa kilpailutuksen seurauksena alalta, aiheuttaa se korvaamatonta vahinkoa paitsi tulkinkäyttäjille myös itse ammattikunnalle.  
Sillä, että kilpailutuksen kautta heikennetään palveluita tuottavan ammattikunnan elinvoimaisuutta ja sitä kautta palveluiden laatua ja kehittymismahdollisuuksia, ei ainakaan paranneta palveluita tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä nyt eikä tulevaisuudessa. 
Kilpailutuksen kohtuuttomat ja epätarkoituksenmukaiset sopimusehdot vaarantavat merkittävästi vammaisten henkilöiden kykyä ja mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisina yksilöinä yhteiskunnassa. Tarve alalla toimivalle laajakantoiselle ja kehittyvälle osaamiselle koskee koko Suomea, eikä tarve tule missään vaiheessa vähenemään nyt eikä tulevaisuudessa. Epäonnistunut kilpailutus johtaa tosiasiallisesti tulkkauspalveluiden käyttäjien perustavanlaatuisten ja laissa säädettyjen oikeuksien heikentämiseen. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus tekee, jottei kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen saatavuus heikkene? 
Helsingissä 28.9.2017 
Johanna
Karimäki
vihr
Jyrki
Kasvi
vihr
Touko
Aalto
vihr
Satu
Hassi
vihr
Ozan
Yanar
vihr
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Antero
Vartia
vihr
Hanna
Halmeenpää
vihr
Jani
Toivola
vihr
Pekka
Haavisto
vihr
Ville
Niinistö
vihr
Krista
Mikkonen
vihr
Viimeksi julkaistu 29.9.2017 10:50