Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Vanhustenhoidon pitkäaikaisten laitoshoitopaikkojen vähentäminen on johtanut siihen, että huonokuntoisia vanhuksia kotiutetaan kotihoitoon. Laitoshoitopaikkojen alasajo on ollut yhteiskunnassa systemaattista. Vuoden 2019 budjetin mukaan laitoshoitopaikkoja on vähennetty vuodesta 2014 lähtien erittäin runsaasti. Laitoshoidossa olevien 80 vuotta täyttäneiden osuus on puolittunut vuodesta 2014.
Kotihoidon tilanne nousee toistuvasti Suomessa esiin huolestuttavana ja resursseillaan riittämättömänä. Kodeissa asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia, vaikka moni heistä toivoisi pääsevänsä, ja kaikella järjellä ajateltuna heidän myös kuuluisi päästä, ympärivuorokautisen hoivan piiriin laitoshoivapaikalle.
Vanhusten laitoshoitopaikkojen vähentämisellä on pitkä historia. Vuonna 2013 hallituksen rakennepakettiin sisällytettiin suuret säästötavoitteet: hallituksen tavoite oli säästää laitoshoitopaikkojen purkamisella 300 miljoonaa euroa. Laitoshoitopaikkoja on vähennetty vuodesta 2000 lähtien, ja joidenkin lähteiden mukaan alasajo aloitettiin pikkuhiljaa jo 1980-luvun loppupuolella. Vuoteen 2014 mennessä laitoshoitopaikkoja on vähennetty terveyskeskusten vuodeosastoilta tai muista vastaavista hoivayksiköistä liki 65 prosenttia. Tämä on tehty myös siten, että kokonaisia terveyskeskusten vuodeosastoja on suljettu. Terveyskeskusten alasajo on toimenpiteenä erittäin lyhytnäköistä. Monet siellä olevat potilaat ovat akuuttihoidon tarpeessa olevia vanhuksia, jotka eivät kuulu sairaalaan mutta joilla on senhetkinen akuutin hoidon tarve. Missä nämä potilaat ja vanhukset hoidetaan tulevaisuudessa?
Laitoshoitopaikkojen vähentäminen on huolestuttavaa, sillä kaikki vanhukset eivät ikäänny terveinä ja liikuntakykynsä säilyttävinä. Laitoshoitopaikkojen vähentämisen rinnalle tulee rakentaa ympärivuorokautisia hoivayksiköitä. Siellä annettava ryhmäkotihoito ja -hoiva on avaintekijä tulevaisuuden vanhustenhoidon tilaa kehitettäessä ja parannettaessa. Olen erittäin huolestunut suomalaisen vanhustenhoidon tilanteesta ja toivon, että hallitus ottaa huoleni vakavasti. Kun Suomi ikääntyy, on siihen tarpeeseen myös vastattava vastuullisesti. Laitoshoitopaikkojen alasajon on loputtava.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: