Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomalaisten juhlapyhien ja -tapojen roolista kouluissa ja julkisissa tilaisuuksissa on keskusteltu paljon. Kun kouluissa oppilaita on entistä enemmän eri kulttuuritaustoista ja uskontokunnista, on julkisessa keskustelussa kyseenalaistettu kristillisten perinteiden ja tapojen roolia. Eräiden mielipiteiden mukaan vanhoista tavoista tulisi luopua ja kulttuuriperinnöllisesti tärkeitä juhlia korvata uusilla, joissa eri vähemmistöt on huomioitu entistä enemmän.
Evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärät ovat olleet selvässä laskussa ja kirkon rooli on vähentynyt maassamme. Siitä huolimatta kristillisillä juhlilla, tavoilla, virsillä ja niin edelleen on merkittävä rooli suomalaisessa kulttuuriperinnössä. Esimerkiksi Suvivirsi liitetään vahvasti koulujen päättäjäisiin kesän kynnyksellä ja monelle itse perinne on sen uskonnollista sanomaa tärkeämpää. Keskustelussa tärkeää olisi ymmärtää, miksi kyseisiä tapoja vietetään ja miksi ne ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeitä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: