Tämä kysymys on jatkoa 3.4.2020 jättämääni kirjalliseen kysymykseen KK 232/2020 vp. Kysyin tuolloin, miten myös kotitaloudet voisivat palkata kesätyöntekijöitä sujuvasti ja matalalla byrokratialla.  

Kuntien myöntämä kesäseteli on nuorten työllistymistä kesälomien aikaan tukeva ja edistävä hanke. Kesäsetelin arvo vaihtelee kunnittain välillä n. 300—400 euroa, jolloin kunta korvaa nuoren toimittaman kesäseteliä vastaavan summan palkkakuluista työnantajalle. Kesäseteli kannustaa yrityksiä palkkaamaan nuoria kesätöihin. Kesätyöt vahvistavat nuorten työelämätaitoja ja tarjoavat positiivista kuvaa työelämästä.  

Kesäsetelin myöntämisperusteet ja siihen liittyvät haku- ja muut prosessit sekä rajoitukset vaihtelevat tällä hetkellä kunnittain. Suurelta osin kunnissa kesäseteli on rajattu niin, että työnantajana voi toimia vain Y-tunnuksen omaava toimija. Kuitenkin positiivisia esimerkkejä setelin laajemmastakin käytöstä on olemassa. Muun muassa Kajaanissa peruskoulusta päässeen nuoren työnantajana voi toimia myös kotitalous. Järvenpäässä käytössä olevaa kesätyöllistämistukea voi hakea työnantaja, joka on Suomessa rekisteröitynyt yritys, säätiö, yhdistys tai kotitalous. Kesätyöllistämistukea voidaan myöntää järvenpääläisen 15—18-vuotiaan nuoren palkkaamiseen, jolloin palkan tulee olla vähintään kunkin ammattialan työehtosopimuksen mukainen. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, on maksettavan palkan oltava kohtuullinen.  

Nuorten palkkaamista koskevat käytännöt tulisi yhtenäistää, jolloin kaikki nuoret ja kotitaloudet olisivat Suomessa yhdenvertaisessa asemassa. Kesäseteliä voisikin esimerkiksi kehittää toimimaan kaksisuuntaisesti, jolloin myös työvoimaa tarvitseva yritys, kotitalous, säätiö tai yhdistys voisi ostaa nuorten työllistämiseen tarkoitetun kesäsetelin, jonka antaisi nuorelle palkaksi tehdystä työstä. Luonnollisesti niin, että nuori voisi käyttää vain yhden kesäsetelin vuotta kohti. Kesätyöntekijä tilittäisi setelin arvon kunnalta samoin kuin työnantaja tällä hetkellä.