Kirjallinen kysymys
KK
543
2018 vp
Mika
Niikko
ps
Kirjallinen kysymys lasten ja nuorten suojelemisesta internetissä
Eduskunnan puhemiehelle
Lasten internetissä tapahtuvaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ongelma on laaja ja kasvava ongelma. Se koskee yhä nuorempia lapsia. Oulun seksuaalirikosvyyhti on vain yksi esimerkki, joka muistuttaa verkkoympäristön vaaroista lapsille, sillä tässäkin tapauksessa ainakin osaan uhreista yhteys oli syntynyt internetin välityksellä. 
Internetissä lasta voidaan houkutella tai kiristää seksuaalisiin tekoihin ja jakamaan seksuaalisia kuvia itsestään tai ystävistään. Tällainen materiaali on taloudellisesti hyvin tuottavaa, eikä sitä saada poistettua internetistä tai pedofiilien tietokoneilta jälkikäteisin toimin.  
Internetissä tapahtunutta yhteyden luomista lapseen voidaan rikollisten toimesta pyrkiä hyödyntämään myös siten, että lapseen pyritään houkuttelemalla tai kiristämällä luomaan yhteys myös reaalimaailman puolella, jolloin riskinä on lapsen joutuminen fyysisen seksuaalirikoksen tai muun rikoksen uhriksi.  
Toinen hyvin merkittävä lapsiin kohdistuva uhka on verkossa tapahtuva kiusaaminen. Nykyinen kiusaaminen ei rajoitu enää kouluun ja kadulle, vaan sosiaalinen media ja keskustelupalstat ovat myös tekopaikkoja. Niiden kautta kiusaaminen ja esimerkiksi valheellinen tieto kiusaamisen kohteesta leviää nopeasti laajalle kohderyhmälle, ja sitä on jälkikäteen vaikea poistaa.  
Pitkittynyt kiusatuksi joutuminen tai seksuaalinen hyväksikäyttö jättää monesti elinikäiset traumat uhrille. Monesti lapsuudessa koetut negatiiviset asiat näkyvät myöhemmin sairastumisina masennukseen tai muina ongelmina. Perustuslain hengen mukaisesti hallituksen tulee aktiivisesti toimia ihmisarvoa halventavia tekoja vastaan. Lasten kohdalla toimien tulisi olla erityisen ponnekkaita.  
Ennaltaehkäisy on aina ensisijainen tapa reagoida uhkiin. Suhteessa siihen, kuinka paljon verkossa on lapsille uhkia, viranomaisen läsnäolo on kuitenkin pientä. 
Isossa-Britanniassa on hyviä kokemuksia nettisivuille sijoitetusta turvanappi-nimikkeellä kulkevasta hätäkuvakkeesta. CEOP (Child Exploitation and Online Protection Command) aloitti toimintansa vuonna 2006. Se mahdollistaa hyväksikäyttöepäilyn helpon raportoinnin viranomaiselle. Vuosittain saadaan noin tuhat raporttia. Jo viiden ensimmäisen toimintavuotensa  aikana CEOPin toiminta johti yli tuhanteen pidätykseen ja 260 vaaralliseksi luokitellun seksuaalirikollisten verkoston tuhoutumiseen. Ilmoituksia on saatu muun muassa tilanteista, joissa aikuinen yrittää houkutella lasta seksiin ja sopia hänen kanssaan tapaamista. CEOPin toiminnan ansioista tuhansia lapsia on pelastunut heitä uhkaavalta seksuaaliselta hyväksikäytöltä sekä muilta ongelmilta, kuten kiusaamiselta. 
Myös Suomessa on puhuttu siitä, miten ilmoituskynnystä hyväksikäyttö- ja kiusaamisepäilyistä saataisiin alennettua. Useat lasten ja nuorten suosimat alustat ovat kuitenkin olleet haluttomia sisällyttämään sivustoilleen raportointivälinettä viranomaisille.  
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Näkeekö hallitus tarpeellisena Ison-Britannian mallin mukaisen turvanappi-käytännön käyttöön ottamisen lasten ja nuorten suosimissa verkkoympäristöissä ja  
kuinka hallitus aikoo edistää lasten turvallisuuskasvatusta ja ehkäistä lapsiin kohdistuvia rikoksia nettimaailmassa?  
Helsingissä 21.12.2018 
Mika
Niikko
ps
Viimeksi julkaistu 21.12.2018 12:02