Kirjallinen kysymys
KK
557
2017 vp
Arto
Pirttilahti
kesk
ym.
Kirjallinen kysymys energian kilpailutuksesta julkisen toimijan omistamissa ja hallinnoimissa kiinteistöissä
Eduskunnan puhemiehelle
Yksin valtiolla on omistuksessaan tai hallinnassaan satojamiljoonia neliöitä lämmitettyjä kiinteistöjä. Tämän lisäksi on vielä suuri määrä muita julkisia tiloja. Tämä volyymi huomioiden ei ole vähäinen seikka, millä kiinteistöt lämmitetään. Hallitusohjelmassa sekä hyväksytyssä energia- ja ilmastostrategiassa linjataan, että 2020-luvulla uusiutuvan energian käytön osuus nousee yli 50 prosenttiin. Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan, että samalla huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta. Kotimaisuusastettakin on haluttu nostaa ja siirtyä pois esimerkiksi tuontiöljystä ja -kivihiilestä. 
Aina lämmitysenergian kilpailutukset eivät ole onnistuneet, esimerkkinä Senaatti-kiinteistöjen kilpailuttama vankiloiden lämmitysenergia. Muitakin esimerkkejä olisi vaikkapa varuskunnista. Vankiloiden tarvitsema lämpöenergia kilpailutettiin suurissa kokonaisuuksissa: koko Suomi jaettiin kolmeen alueeseen, ja palveluntarjoajan piti pystyä hoitamaan koko alueen energiantoimitus. Pienet toimijat jäivät ulos heti kättelyssä.  
Yhdelle alueelle lämmöntuottajaksi valittiin kanadalaisomisteinen yhtiö, joka käyttää venäläistä pellettiä. Tämän kilpailutuksen tuloksena esimerkiksi Vilppulan vankilassa lämmön hinta on kolmanneksen kalliimpaa entiseen verrattuna, kun lämpö vielä tuotettiin paikallisella hakkeella. Tämä ei ole paikallistalouden eikä kansantalouden näkökulmasta järkevää toimintaa. Paikalliset pienyrittäjät ohitettiin. Nyt maksetaan korkeampaa hintaa, paikallinen työllisyys ja yritystoiminta kärsivät eikä ympäristön kannaltakaan tilanne ole hyvä, koska suuren toimijan pelletti tuodaan Venäjältä eikä kestävyyskriteereistä voida varmistua. 
Hankintalaki uudistui tämän vuoden alussa. Uusi laki mahdollistaa entistä paremmin muullakin kuin hinnalla kilpailemisen. Kilpailutekijöinä voivat olla innovatiivisuus, sosiaaliset tekijät sekä työllisyys- ja ympäristönäkökulmat. Hankinnat voidaan myös jakaa siten, että pienemmätkin toimijat pääsevät mukaan kilpailuun. Siihen, että julkiset hankinnat ovat todella kustannustehokkaita ja kokonaisuudessaan edullisia veronmaksajille, vaikuttaa muukin kuin pelkkä hintalappu. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Ohjaako hallitus julkisten kiinteistöjen omistajia ja haltijoita uusiutuvan, kestävän ja kotimaisen energian käyttöön samalla tavalla kuin lähiruuan käyttöön julkisissa keittiöissä, 
miten hallitus aikoo ohjata julkisten kiinteistöjen haltijoita, jotta uuden hankintalain mukaisesti hankintojen kilpailutuksessa otetaan huomioon taloudellisten seikkojen lisäksi sosiaaliset, ympäristölliset ja innovatiivisuuteen kannustavat seikat ja  
onko hallituksella suunnitelmaa, mihin mennessä julkisten rakennusten lämmittäminen siirtyy kokonaisuudessaan uusiutuvaan energiaan ja mieluusti lähienergiaan? 
Helsingissä 1.12.2017 
Arto
Pirttilahti
kesk
Antti
Rantakangas
kesk
Ari
Torniainen
kesk
Eeva-Maria
Maijala
kesk
Mikko
Alatalo
kesk
Kauko
Juhantalo
kesk
Elsi
Katainen
kesk
Mikko
Savola
kesk
Martti
Talja
kesk
Niilo
Keränen
kesk
Pertti
Hakanen
kesk
Juha
Pylväs
kesk
Eerikki
Viljanen
kesk
Hanna
Kosonen
kesk
Marisanna
Jarva
kesk
Petri
Honkonen
kesk
Antti
Kurvinen
kesk
Katri
Kulmuni
kesk
Mikko
Kärnä
kesk
Hannu
Hoskonen
kesk
Viimeksi julkaistu 1.12.2017 15:40