Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomessa on arvioiden mukaan noin 800 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Suomessa on yli 100 000 kuulokojeiden käyttäjää, ja heidän lisäkseen noin 200 000 henkilöä hyötyisi kuulon kuntoutuksesta. Valitettavasti nämä luvut perustuvat kuitenkin edelleen arvioihin, sillä Suomesta puuttuu vielä ajantasainen kuulovammarekisteri.
Ikääntyneiden hoitamaton kuulonalenema lisää riskiä masennukseen, sosiaaliseen eristäytymiseen ja muistiongelmiin sekä kasvattaa kaatumisriskiä ja kaventaa elinpiiriä. Ikääntyneen kuulovamma vaikuttaa myös läheisen elämään elinpiiriä kaventavasti.
Suomessa ei ole rekisteriä kuulovammaisuudesta, mikä vaikeuttaa kuulovammaisuuden esiintyvyydessä ja kuulonkuntoutuksen palveluissa tapahtuvien muutosten seuraamista sekä kuulonkuntoutuksessa tarvittavien resurssien tarkkaa arvioimista. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kuulonkuntoutus on monessa Euroopan maassa aliresursoitu eikä erityisesti iän myötä alkanutta kuulovammaisuutta ja siihen liittyviä palvelutarpeita tunnisteta riittävästi.
Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä kattavat terveydenhuollon laaturekisterit myös kuulovammaisuudesta, joiden pohjalta pystytään seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden määrää ja terveydenhuollon laatua. Suomessa puolestaan käytössä olevan näkövammarekisterin avulla kyetään seuraamaan näkövammaisuuden esiintyvyyttä ja näkövammaisten sosioekonomisessa tilanteessa, kuten koulutuksessa ja työllisyydessä, tapahtuvia muutoksia, mutta kuulovammaisten osalta rekisteriä ei ole vielä olemassa.
Väestön kasvaessa ikääntyneiden henkilöiden kuulonalenemien kansantaloudellinen ja -terveydellinen merkitys kasvaa. Tilasto- ja rekisteritietoa tarvitaan riittävien resurssien turvaamiseksi kuulonkuntoutukseen tulevilla hyvinvointialueilla. Sote-uudistuksen rahoitusmalliin ja tarpeen määrittelyn laskemisessa huomioitaviin tekijöihin tulee saada jatkossa kuulovammaisuus mukaan. Kuulovammarekisteri tukisi kuulovammaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden tarkempaa määrittelyä ja resurssien arvioimista. Suomeen tuleekin perustaa kuulovammarekisteri ajantasaisen tiedon ja tätä kautta myös hoidon ja kuntoutuksen resurssien tehokkaan kohdentamisen varmistamiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: