Viimeksi julkaistu 27.11.2021 17.31

Kirjallinen kysymys KK 560/2021 vp 
Merja Mäkisalo-Ropponen sd ym. 
 
Kirjallinen kysymys kansallisen kuulovammarekisterin perustamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on arvioiden mukaan noin 800 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Suomessa on yli 100 000 kuulokojeiden käyttäjää, ja heidän lisäkseen noin 200 000 henkilöä hyötyisi kuulon kuntoutuksesta. Valitettavasti nämä luvut perustuvat kuitenkin edelleen arvioihin, sillä Suomesta puuttuu vielä ajantasainen kuulovammarekisteri.  

Ikääntyneiden hoitamaton kuulonalenema lisää riskiä masennukseen, sosiaaliseen eristäytymiseen ja muistiongelmiin sekä kasvattaa kaatumisriskiä ja kaventaa elinpiiriä. Ikääntyneen kuulovamma vaikuttaa myös läheisen elämään elinpiiriä kaventavasti. 

Suomessa ei ole rekisteriä kuulovammaisuudesta, mikä vaikeuttaa kuulovammaisuuden esiintyvyydessä ja kuulonkuntoutuksen palveluissa tapahtuvien muutosten seuraamista sekä kuulonkuntoutuksessa tarvittavien resurssien tarkkaa arvioimista. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kuulonkuntoutus on monessa Euroopan maassa aliresursoitu eikä erityisesti iän myötä alkanutta kuulovammaisuutta ja siihen liittyviä palvelutarpeita tunnisteta riittävästi. 

Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä kattavat terveydenhuollon laaturekisterit myös kuulovammaisuudesta, joiden pohjalta pystytään seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden määrää ja terveydenhuollon laatua. Suomessa puolestaan käytössä olevan näkövammarekisterin avulla kyetään seuraamaan näkövammaisuuden esiintyvyyttä ja näkövammaisten sosioekonomisessa tilanteessa, kuten koulutuksessa ja työllisyydessä, tapahtuvia muutoksia, mutta kuulovammaisten osalta rekisteriä ei ole vielä olemassa.  

Väestön kasvaessa ikääntyneiden henkilöiden kuulonalenemien kansantaloudellinen ja -terveydellinen merkitys kasvaa. Tilasto- ja rekisteritietoa tarvitaan riittävien resurssien turvaamiseksi kuulonkuntoutukseen tulevilla hyvinvointialueilla. Sote-uudistuksen rahoitusmalliin ja tarpeen määrittelyn laskemisessa huomioitaviin tekijöihin tulee saada jatkossa kuulovammaisuus mukaan. Kuulovammarekisteri tukisi kuulovammaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden tarkempaa määrittelyä ja resurssien arvioimista. Suomeen tuleekin perustaa kuulovammarekisteri ajantasaisen tiedon ja tätä kautta myös hoidon ja kuntoutuksen resurssien tehokkaan kohdentamisen varmistamiseksi.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy kansallisen kuulovammarekisterin perustamiseksi varmistaakseen ajantasaisen tiedon ja tätä kautta hoidon ja kuntoutuksen resurssien tehokkaan kohdentamisen?  
Helsingissä 15.10.2021 
Merja Mäkisalo-Ropponen sd 
 
Noora Koponen vihr 
 
Petri Honkonen kesk 
 
Paula Risikko kok 
 
Veronica Rehn-Kivi