Kirjallinen kysymys
KK
576
2017 vp
Hanna
Sarkkinen
vas
ym.
Kirjallinen kysymys kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustuesta
Eduskunnan puhemiehelle
Vuoden 2016 budjetin yhteydessä tehty lähes 40 prosentin leikkaus kehitysyhteistyön määrärahoista tarkoitti, että globaalin kehityksen parissa työskentelevien järjestöjen rahoitus romahti äkillisesti. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöjen tukia sekä ympäristöministeriön budjetista jaettavia ympäristöjärjestöjen tukia on supistettu. 
Uutena haasteena näille globaalikysymysten kanssa työskenteleville kansalaisjärjestöille on hallituksen suunnitelma romuttaa kehitysyhteistyömäärärahoista myönnettävä viestintä- ja globaalikasvatustuki (VGK). Kyseinen tuki on ollut erittäin keskeinen rahoituslähde etenkin monille pienille järjestöille, joille muut tukimuodot sopivat huonosti. Se on ollut myös käytännössä lähes ainoa julkinen tuki kehitysviestinnän ja vaikutustyön tekemiseen. 
Valtioneuvoston mukaan VGK-tuki oltaisiin siirtämässä ulkoministeriöstä Opetushallitukselle, joka myöntäisi jatkossa rahoitusta koulujen globaalikasvatukseen. Järjestöt voisivat toimia hankkeissa ainoastaan kumppaneina. Tämä uudistus tarkoittaisi käytännössä nykymuotoisen tuen lakkauttamista, sillä huomattava osa sen piirissä olleista toiminnoista ei mahtuisi tällaiseen muottiin. 
Pienissä järjestöissä on valtava määrä asiantuntemusta ja osaamista. Niiden toiminta on erittäin kustannustehokasta, sillä mukana on usein huomattava määrä vapaaehtoistyötä (UM:n laskel-mien mukaan vapaaehtoistyötä tehtiin VGK-hankkeissa vuonna 2013 yli 100 000 euron edestä.) Ne ovat myös moniäänistäneet ja laventaneet suomalaista globaalipoliittista keskustelua ja tehneet erittäin tärkeää kansansivistyksellistä työtä. VGK-tuen turvin on muun muassa koulutettu opettajia ja eri alojen ammattilaisia, rohkaistu lapsia ja nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen, tehty laadukasta mediatyötä, kannustettu yritystoimijoita vastuulliseen liiketoimintaan ja sparrattu ulkoministeriötä esimerkiksi kestävän kehityksen ja vero-oikeudenmukaisuuden teemoissa. Monet kriittiset avaukset, jotka ovat sittemmin johtaneet lainsäädäntö- ja toimintatapamuutoksiin, ovat nousseet laajempaan tietoisuuteen VGK-tuella tehdyistä kampanjoista ja materiaaleista. 
Ilman omaa rahoitusikkunaa kansalaisjärjestöillä ei ole edellytyksiä jatkaa nykymuotoista kehitysviestintä- ja vaikutustoimintaansa. Ostopalveluihin perustuva yhteistyö koulujen kanssa uhkaisi kaventaa järjestöjen roolin palveluntuottajiksi ja suunnata globaalikasvatusta vain koululaisille, kun nyt globaalikasvatusta tehdään myös laajemmin koko väestön suuntaan. Moni järjestö joutuisi lopettamaan kokonaan viestintä- ja vaikutustyönsä, ja joidenkin koko toiminta olisi vaakalaudalla.  
Viimeaikaiset uutiset suomalaisesta asenneilmapiiristä sekä siitä, miten hyvin suomalaiset tuntevat globaalikysymykset, puhuvat elinikäisen globaalikasvatuksen ja kehitysviestinnän puolesta. Ulkoministeriön teettämän jokavuotisen kyselyn mukaan vain alle kolmannes suomalaisista on kuullut YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Tuore Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimus osoittaa, että Suomi on yksi syrjivimmistä maista ja että meillä esiintyy laajamittaista rasismia. Näitä selvityksiä vasten tarkasteltuna suunnitelmat kaventaa globaalikasvatus- ja viestintätyön kohderyhmiä ja keskittää toiminta vain kouluihin ovat huolestuttavia.  
Valtioneuvoston tänä vuonna hyväksymän kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen mukaan "kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä laajemmin kehityksessä kohti turvallisia, rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia". Eduskunnan ulkoasianvaliokuntakin painotti ensi vuoden budjettia koskevassa lausunnossaan järjestöjen työn tukemisen tärkeyttä. Myös OECD:n kehitysapukomitea kehotti hiljattain julkaistussa maa-arviossaan Suomea kehittämään kansalaisyhteiskunnan osallisuutta. Näidenkin linjausten valossa hallituksen päätös lakkauttaa nykymuotoinen VGK-tuki ja siirtää se Opetushallitukseen on heikosti perusteltu ja vääränsuuntainen eikä sille ole eduskunnan näkökulmasta budjettitaloudellisia perusteita. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi hallitus suunnittelee ulkoministeriön hallinnoiman kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustuen muuttamista ja siirtämistä Opetushallitukseen ja  
mihin toimiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä, jotta kansalaisjärjestöjen omaehtoisen ja itsenäisen globaalikasvatus-, kehitysviestintä- ja vaikutustyön tuki säilyy jatkossa vähintään nykyisen viestintä- ja globaalikasvatustuen tasoisena ja järjestöjen haettavana? 
Helsingissä 14.12.2017 
Hanna
Sarkkinen
vas
Heli
Järvinen
vihr
Antero
Laukkanen
kd
Olli-Poika
Parviainen
vihr
Satu
Hassi
vihr
Krista
Mikkonen
vihr
Hanna
Halmeenpää
vihr
Jani
Toivola
vihr
Suna
Kymäläinen
sd
Aila
Paloniemi
kesk
Kari
Uotila
vas
Susanna
Huovinen
sd
Li
Andersson
vas
Anders
Adlercreutz
r
Viimeksi julkaistu 15.12.2017 10:40