Väestörakenteen kehitys vaatii työllisyysasteen nostamista yhä edelleen. Väestönkasvun kehitys huomioiden tulevaisuudessa jopa 80 prosentin työllisyysaste on välttämätön, jottei tarvitse leikata peruspalveluista eikä tarvitsisi korottaa verotusta. Peruspalveluilla tuetaan ihmisten osaamista ja työkykyä. Veronkorotukset eivät tue työllistymisasteen nousua. Leikkaukset kansan hyvinvointia ja työkykyä tukevista palveluista ja veronkorotukset toisivat huonon  kierteen kansantalouteen. Korkeamman työllisyysasteen saavuttamiseksi tarvitaan myös työurien pidentämistä.  

EK:n tutkimuksen (2018) mukaan 28 % 55—64-vuotiaista koki tulleensa syrjityksi työnhaussa ikänsä perusteella. Kuitenkin Aalto-yliopiston tutkimuksen (2015) mukaan "yli 45-vuotiaat suomalaiset asiantuntijat kokevat tilastollisesti merkittävästi enemmän innostusta työssään kuin nuoremmat kollegansa. He ovat tarmokkaita, joustavia, omistautuneita sekä sitoutuneita työhönsä." Esimerkiksi Espoon kaupungissa työskentelee 74-vuotias henkilö opettajan tehtävissä koulussa. Tuo positiivinen ja tarmokas opettaja on myös oppilaiden suosiossa.  

Toisaalta ikään liittyvät syrjintäkokemukset työnhaussa eivät ole pelkästään ikääntyneiden ongelma. Moni tarmokas ja motivoitunut nuori kokee esteenä työnhaussa sen, ettei hänellä ole vielä tarvittavaa työkokemusta. Yhteistä sekä ikääntyneille työnhakijoille että ilman työkokemusta oleville nuorille on se, etteivät he koe pääsevänsä näyttämään osaamistaan ja kykyjään.