Hevosurheilussa tulisi lähtökohtaisesti huolehtia hevosten hyvinvoinnista. Valitettavasti aina ei edetä hevosten ehdoilla. Tokion olympialaisissa hevosten huonosta kohtelusta nousi suuri kansainvälinen kohu, mutta ongelmia löytyy myös Suomesta. Esimerkiksi ravihevosten kohteluun liittyvät ongelmat nousivat pinnalle taannoin Ylen MOT-ohjelmassa. Ravihevoset kärsivät muun muassa rasitusvammoista, puutteellisesta palautumisesta ja levosta, aroista kavionpohjista, liian voimakkaasta piiskan käytöstä ja suun alueen vaurioista. Esimerkiksi suusta löytyvät haavaumat ovat ravihevosilla valitettavan yleisiä. Ruokaviraston selvityksen perusteella suurimmalta osalta hevosista löytyy kuolainten aiheuttamia vaurioita.  

Raviurheilussa liikkuvat mittavat rahasummat, ja raviveikkauksessa vuosittainen pelivaihto on usean sadan miljoonan euron luokkaa. Raviurheiluliitto Hippos saa Veikkaukselta vuodessa noin 40 miljoonaa euroa tukea, johon pitkälti ravitoiminnan pyörittäminen Suomessa nojaa. Kamppailu voitoista ja palkintorahoista on kovaa, ja kilpailussa osalla toimijoista unohtuu hevosten hyvinvointi. Ravihevosten hyvinvoinnin valvominen on tällä hetkellä kilpailunjärjestäjän vastuulla. Lähtökohtaisesti tämä ei ole tehokkaan ja puolueettoman valvonnan kannalta hyvä asetelma, koska mahdollisesti paljastuvat ongelmat aiheuttavat mainehaittaa kilpailutoiminnalle. Valvonnan toteuttajan tulisi olla ulkopuolinen toimija puolueettomuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa ravikilpailuissa hevosia tarkastavien eläinlääkärien palkan maksaa valtio.  

Eläinsuojelulaissa eläintenpitoon liittyen lähtökohtana on, että eläimiä tulee kohdella hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Myös tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty ja eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet. Näiden periaatteiden toteutuminen myös hevosurheilun parissa on varmistettava.