Kirjallinen kysymys
KK
585
2016 vp
Eero
Suutari
kok
Kirjallinen kysymys yrityssaneerausmenettelyn vaikutuksesta yrityksen sähköveroluokkaan ja veronpalautukseen
Eduskunnan puhemiehelle
Yrityssaneerauksen tarkoituksena on tervehdyttää taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen toimintaa. Yrityssaneerausmenettely päättyy saneerausohjelman vahvistamiseen. Lähtökohtana on, että saneerausohjelmassa oleva yritys ei ole vaikeuksissa oleva yritys, ellei se täytä muita vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmän kriteerejä. 
Euroopan unionin valtiotukisääntöjen (Yleinen ryhmäpoikkeusasetus 651/2014 (RPA)) mukaan vaikeuksissa oleville yrityksille ei saa myöntää valtiontukia (RPA:n 2 artiklan 18 kohta). Suomessa Tullin maksamia ja valvomia RPA:n mukaan hyväksyttyjä valtiontukia ovat mm. energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus ja sähkön II veroluokan veroetu. 
Kansallisessa lainsäädännössä tukikielto on sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 26 a §:ssä. Vaikeuksissa olevaksi yritykseksi katsotaan yritys, joka täyttää vähintään yhden asetuksessa mainituista kriteereistä. Yhtenä kriteerinä on, että yritys on asetettu konkurssi- tai saneerausmenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä.  
Tullin ohjeiden mukaan yrityssaneeraukseen hakeutunut sähkönkäyttäjä ei voi jatkaa valmistavalle teollisuudelle tarkoitetussa sähköveroluokassa II. Tämä tarkoittaa, että energiaintensiivisen yrityksen ollessa yrityssaneerausmenettelyssä muuttuu yrityksen sähköveroluokka luokasta II luokkaan I. Tämä vaikuttaa suuresti yrityksen tulokseen, sillä sähköveroluokan II energiaveroista pystyy hakemaan palautusta. Kun saneerausohjelma on vahvistettu, yritystä ei pidetä enää vaikeuksissa olevana, jolloin pääsy takaisin sähköveroluokkaan II on mahdollista.  
Yrityssaneerauksen aikana yrityksen toiminnan on tarkoitus jatkua pääosin entisenä. Intressinä on luonnollisesti yrityssaneerauksen onnistuminen sekä yrityksen jatkamismahdollisuuksien turvaaminen. Tietyissä tapauksissa yrityssaneeraukseen hakeutunut yritys voi pitää varmana oletuksena, että käräjäoikeus antaa myönteisen päätöksen saneerausmenettelyn aloittamiseksi. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi vaikeuksissa olevaa yritystä rangaistaan lisää sillä, ettei sen ole mahdollista saada energiaveron palautusta, kuten kilpailijansa ja  
onko kansallisen lainsäätäjän mahdollista säätää Euroopan unionin säädösten puitteissa, että yrityssaneeraukseen hakeutunut energiaintensiivinen yritys voi hakea yrityssaneerausohjelman vahvistamisen jälkeen veronpalautusta sähköveroluokan II mukaisesti siltä ajalta, joka ulottuu yrityssaneeraushakemuksen jättämisestä käräjäoikeuden saneerausohjelman vahvistamiseen saakka? 
Helsingissä 17.11.2016 
Eero
Suutari
kok
Viimeksi julkaistu 17.11.2016 14:37