Hallitus on esittänyt ja eduskunta hyväksynyt kuluneella vaalikaudella lukuisia muutoksia maahanmuuttoa koskevaan lainsäädäntöön. Ulkomaalaislakiin ja muihin lakeihin tehdyillä muutoksilla on pyritty saattamaan lainsäädäntö vastaamaan muuttunutta tilannetta, jossa Suomeen kohdistuva muuttoliike on merkittävästi kasvanut. Tarve ulkomaalaislain monille muutoksille on syntynyt erityisesti Välimeren pakolaiskriisin seurauksena. Käytännössä muutokset ovat tarkoittaneet maahanmuuttopolitiikan kiristämistä nykyisestä.  

Ulkomaalaislakiin ja muihin lakeihin tehtyjen monien muutosten johdosta olisi tärkeää, että muutosten vaikutuksista tehtäisiin hallituksen toimesta kattava kokonaisarvio. Tässä kokonaisarviossa tulisi tarkastella muutosten vaikutuksia erityisesti turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tarve vaikutusten arvioinnille ei nouse mistään yksittäisestä muutoksesta, vaan kaikkien tehtyjen muutosten kokonaisuudesta. 

Lainsäädäntöä on uudistettu nopealla tahdilla olosuhteiden pakosta. Juuri siksi on tärkeää, että muutosten vaikutuksia pysähdyttäisiin arvioimaan laajasti. Muuten vaarana on tilanne, jossa eduskunta päätyy hallituksen esityksestä säätämään lakeja, joiden vaikutukset jäävät epäselviksi, eikä mahdollisiin haitallisiin kehityskulkuihin pystytä puuttumaan hyvissä ajoin. 

Erityisen vahvasti vaikutusten arvioinnin puolesta puhuvat viime aikoina julkisuuteen nousseet epäselvyydet Irakiin käännytettyjen turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. On epäselvää, onko Suomi asettanut käännytyspäätöksen saaneita irakilaisia hengenvaaraan käännyttämällä heitä Irakin epävakaille alueille.