Kirjallinen kysymys
KK
634
2017 vp
Kristiina
Salonen
sd
Kirjallinen kysymys Kanta-palvelun tietosuojasta
Eduskunnan puhemiehelle
Terveydenhuollon Kanta-palvelu on tärkeä osa sote-palveluita, ja sen merkitys tulevaisuudessa kasvaa entisestään. On järkevää koota tiedot yhteen paikkaan, josta ne ovat asiakkaan ja hoitohenkilöstön löydettävissä helposti ja luotettavasti. Laajeneviin digitaalisiin palveluihin liittyy myös aiheellisia huolia tietoturvan säilymisestä. Etenkin nyt, kun sote-uudistus laajentaa sote-palveluiden tuottajien kenttää, kysymys on entistä ajankohtaisempi. Ammattilaisten pääsyä ihmisten tietoihin ei ole juurikaan rajoitettu, vaan tietoihin pääsemiseksi riittää käytännössä hoitosuhde palveluntuottajaan.  
Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen nosti kirjoituksessaan 13.1.2018 osuvasti esiin tämän monia kansalaisia huolestuttavan kysymyksen Kanta-palvelun tietosuojasta. Hän oli yrittänyt selvittää tarkemmin sitä, kuka on tarkastellut hänen tietojaan Kanta-palvelussa. Tiedon saa Omakannasta vain palveluntuottajan tarkkuudella, ei siis tietoa sitä, kuka henkilö tietoja on tarkastellut. Henkilötasolla tiedot selviävät lokitiedoista, jotka kansalainen voi pyytää kultakin terveydenhuollon yksiköltä, jossa tietoja on katseltu. Asiasta pitää tehdä erikseen tietopyyntö paperilomakkeella. 
Mäkinen esitti kirjoituksessaan yhden ratkaisun: järjestelmän tietoturvaa olisi helppo parantaa näyttämällä kaikkien niiden nimet, jotka ovat katselleet potilastietoja. Kun uudesta paikasta katsotaan tietoja, kansalaiselle voisi lähteä sähköposti, jossa tiedotetaan, että tietoja on tarkasteltu uudesta osoitteesta. Tällaisia automaattisia varmistuksia on käytössä monissa palveluissa. 
Kun palveluita entistä enemmän digitalisoidaan ja viedään tietoverkkoihin, on entistä tärkeämpää, että ihmiset voivat luottaa tietoturvaan. Yksi merkittävä tekijä olisi se, että tietoja laillisesti käyttävät henkilöt voidaan myös tunnistaa ja asiakas voi valvoa ajantasaisesti omien tietojensa käyttöä. Käytössähän ei ole mitään salattavaa silloin, kun kyse on ammattihenkilöiden työssään tarvitsemasta tiedonhausta. Vajaat 70 000 ihmistä on kieltänyt tietojensa luovuttamisen järjestelmästä, ja siihen voi yhtenä syynä olla epäluottamus tietojen asiallisesta käytöstä.  
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta asiakkaiden ja potilaiden mahdollisuutta valvoa nykyistä tarkemmin omien sosiaali- ja terveystietojensa käyttöä vahvistetaan ja helpotetaan käytännössä? 
Helsingissä 25.1.2018 
Kristiina
Salonen
sd
Viimeksi julkaistu 26.1.2018 10:51