Kirjallinen kysymys
KK
658
2016 vp
Emma
Kari
vihr
Kirjallinen kysymys irakilaisten ja syyrialaisten perheenyhdistämisen mahdollistamisesta käytännössä
Eduskunnan puhemiehelle
Monet meistä kansanedustajista ovat saaneet avunpyyntöjä täällä kansainvälistä suojelua saaneilta irakilaisilta ja syyrialaisilta, joiden lapset ja puolisot ovat yhä jumissa konfliktialueilla tai pakolaisleireillä, sillä he eivät yksinkertaisesti pääse Suomen Ankaran suurlähetystöön asioimaan perheenyhdistämisasioissa.  
Käytännössä ainoa este perheiden välillä on asetus, jonka liitteen taulukko määrää sen, että irakilaisten ja syyrialaisten konsuliasiat käsitellään vain ja ainoastaan Ankarassa. Mutta sinne ei pääse. Perheitä on esimerkiksi yllättäen asetettu maahantulokieltoon tai heille ei myönnetä viisumeita. Marraskuussa avattu sähköinen perheenyhdistämishaku helpottaa hakemuksen vireillepanoa mutta edellyttää yhä käyntiä Ankarassa. Todellisuudessa siis tämä asetus johtaa tilanteeseen, joka estää näiden syyrialaisten ja irakilaisten perheenyhdistämisen. 
Pattitilanteessa on 133 syyrialaista, jotka ovat saaneet myönteisen turvapaikkapäätöksen Suomesta lokakuun lopussa. Syyrian poikkeuksellisen vaikea sotatilanne on kaikkien tiedossa. Näillä naisilla ja lapsilla ei käytännössä ole lainkaan laillista ja turvallista reittiä perheenjäsentensä luo. Laillisten reittien puute lisää ihmissalakuljetusta, ja huoli perheenjäsenistä hidastaa jo Suomeen päässeiden syyrialaisten kotoutumista.  
Oma perhe on tärkein tekijä, joka edistää ehjää elämää, kotoutumista ja sosiaalisen sekä kulttuurisen vakauden muodostumista. Järkevää ja inhimillistä kotouttamispolitiikkaa olisi sellainen, jossa turvapaikan saaminen merkitsisi myös perheen saamista Suomeen. Nykyinen käytäntö suorastaan estää näiden ihmisten kotoutumisen. Uuden elämän rakentaminen ja kielen oppiminen eivät onnistu tilanteessa, jossa suuri huoli sitoo ihmiset henkisesti perheenjäsenten luokse sodan keskelle. Vallitseva tilanne on epätoivoinen ja kasvualusta voimakkaalle turhautumiselle, pettymykselle ja syrjäytymiselle. 
Suomen linja poikkeaa myös muista Euroopan maista. Esimerkiksi Ruotsissa syyrialaiset voivat hoitaa perheenyhdistämisasioita Turkin lisäksi Jordaniassa, Saudi-Arabiassa ja Arabiemiirikunnissa. Saksassa perheenyhdistämisasioita voi hoitaa Libanonissa, Jordaniassa, Egyptissä ja Irakissa. Tanskassakin verkostoon kuuluu useita paikkoja Turkissa sekä lähetystö Libanonissa. 
Syyrialaisten perheenyhdistämisasiaan on löydettävissä nopeasti ratkaisu. Konsuliasetuksen liitteen taulukkoon tulisi Ruotsin, Saksan ja Tanskan lailla lisätä Suomen lähetystöjä lähialueilla erityisesti Beirutissa ja Teheranissa, joissa irakilaiset ja syyrialaiset voisivat asioida perheenyhdistämisasioissa. 
Ulkoasiainministeriön mukaan Beirutin-lähetystön aktivoiminen vaatisi sopivia tiloja, toimivia tietoliikenneyhteyksiä ja rahallisia resursseja. Nämä ovat helposti muutettavissa olevia käytännön asioita, jotka Suomen verrokkimaat ovat jo ratkaisseet. Suomen suurlähetystöön Beirutissa tulisi pikaisesti avata oleskelulupapalvelut, jotta hakemukset voitaisiin jättää sinne.  
Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden perheenyhdistämisen vaikeudesta on keskusteltu eduskunnassa. Kyselytunnilla 24.11.2016 ministeri Risikko vastasi, että nyt kun ongelma on selvinnyt, hän on lähettänyt pyynnön ulkoasiainministeriöön, että he arvioisivat uudelleen mahdollisuuden käsitellä näitä asioita muissakin maissa. Risikko painotti, että voimme olla täysin vakuuttuneita siitä, että ratkaisu kyllä pyritään löytämään, jotta Turkin käytäntöjen vuoksi ei tarvitsisi kärsiä. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin tämän ministeri Risikon pyytämän selvityksen perusteella on ryhdytty ja 
miten hallitus aikoo varmistaa, että irakilaisten ja syyrialaisten perheenyhdistäminen on myös käytännössä mahdollista eli että heille annetaan mahdollisuus asioida myös muissa Suomen lähialueiden lähetystöissä kuin Turkin Ankarassa, jonne perheenjäsenet eivät käytännössä pääse? 
Helsingissä 21.12.2016 
Emma
Kari
vihr
Viimeksi julkaistu 21.12.2016 15:33