COVID-19-epidemian aikana monelle työntekijälle ja koululaisille on tullut tutuksi etätöiden tekeminen kotoa käsin. Keväällä varsinkin jouduttiin tekemään nopeasti muutoksia kohti laajempaa etätöiden tekemistä. Pääasiassa kansalaiset ovat ottaneet etätyöt hyvin vastaan, ja esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön Digiloikasta vauhtia uuteen kasvuun ja hyvinvointiin — Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän loppuraportissahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162459/LVM_2020_15.pdf?sequence=1&isAllowed=y todetaan, että aiemmassa kyselytutkimuksessa peräti 40 % etätöitä tehneistä ei haluaisi palata vanhan toimistotyöskentelyn pariin.
Positiivisten kokemusten perusteella on nähtävillä, että etätyöt tulevat lisääntymään ja jatkumaan koronaepidemiasta selviämisen jälkeenkin. Tämä tulee vaikuttamaan paitsi työskentelyyn toimistoissa ja kouluissa myös liikenteen määrään. Edellä mainitussa ministeriön raportissa todetaan: "Jos etätyön ja etäosallistumisen suosio pysyy kriisin jälkeen korkealla tasolla, tulee tämä vähentämään ihmisten päivittäistä liikkumisen tarvetta." Työmatkaliikenteessä ei ole palattu koronaepidemiaa edeltäviin ruuhkahuippuihin. Etätöiden yleistyessä onkin odotettavissa, että työmatkaliikenteen määrä vähenee.
Koronaepidemia vaikuttaa raportin mukaan joukkoliikenteen matkustajamääriin, kun ihmiset välttävät ihmisjoukkoja. Etätöiden lisääntyessä työmatkaliikenne vähenee myös joukkoliikenteessä. Epidemiasta toipuminen ja joukkoliikenteen matkustusmäärien palautuminen kestänevät tovin.
Hallitus on tuomassa liikenteelle ruuhkamaksuja, joiden perimmäiseksi tavoitteeksi on ilmoitettu kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä linjaus tarkoittaisi autoilijoiden jo ennestään korkeiden kustannusten lisäämistä. Ruuhkamaksujen on esitetty olevan jopa uusi vero työhön kulkemisesta.
