Kirjallinen kysymys
KK
81
2016 vp
Pirkko
Mattila
ps
Kirjallinen kysymys päihdekuntoutuksen tuloksellisuudesta
Eduskunnan puhemiehelle
Kirjallisessa kysymyksessä (KK 198/2013 vp) edustaja Annika Saarikko kysyi päihdekuntoutuksen vaikuttavuudesta saaden vastaukseksi mm. seuraavaa: "… THL rahoittaa Käypä hoito -suosituksia, jotka ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Alkoholiongelmaisen hoitosuositus on päivitetty uusimman tutkimustiedon mukaiseksi viimeksi vuonna 2011 …" Käypä hoito -suosituksissa todetaan seuraavasti: "Kaikissa psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa tärkeitä ovat hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon." 
Käypä hoito -suosituksissa päihdehoitopaikan laadun arvioinnissa kiinnitetään huomioita STM:n julkaisuun vuodelta 2002, (Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002), joissa on mainittu A-klinikka, A-kilta ja AA sekä arvioita niistä, mutta sieltä puuttuvat käytännössä arviot esimerkiksi Minnesota-hoidosta kokonaan. Onko päihdesairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa A-klinikkasäätiöllä julkinen monopoli, kun useissa kunnissa ei muita vaihtoehtoja ole tarjolla?  
Kuntoutuksen tuloksellisuudesta on uutta tutkimustietoa mm. Oulun yliopistosta aivan viime vuosilta. Näissä väitöskirjatasoisissa tutkimuksissa on esitetty myös tilastollisia lukuja päihdekuntoutuksen tuloksellisuudesta eli Käypä hoito -suosituksen mukaisesta motivoitumisesta ja sitoutumisesta hoitoon. Tilastollisella tiedolla on merkitystä, kun lasketaan hoidon kustannuksia ja sen kääntöpuolena inhimillisen kärsimyksen lievittämistä tuloksellisella hoidolla. On merkitystä sillä, moniko kuntoutettava on esimerkiksi täysin raitis kolmen, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. 
Amerikan lääkäriliiton mukaan alkoholismi on alkuperäinen, krooninen ja parantumaton sairaus, Suomen lääkäriseura Duodecim määrittelee alkoholismin krooniseksi ja uusiutuvaksi aivosairaudeksi. Potilaat saattavat julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan olla vuosia A-klinikan asiakkaana, kuntoutushoidossakin. Jatketaanko tässä samaa toimintaa — odottaen eri tulosta? A-klinikat tekevät merkittävää työtä, mutta vaihtoehtoja rinnalle olisi myös. Päihdehuollon asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta päästä hoitoon sinne minne haluaa, mutta tarkastellaanko päihdekuntoutusta riittävästi uusimpien tutkimustulosten näkökulmasta? 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Vastaavatko Käypä hoito -suositukset uusinta tutkimustietoa päihdekuntoutuksen tuloksellisuudesta ja 
onko julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarjolla riittävän monipuoliset päihdekuntoutuksen palvelut? 
Helsingissä 24.2.2016 
Pirkko
Mattila
ps
Viimeksi julkaistu 26.2.2016 11:34