Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Koronan taloudelliset vaikutukset yrityksille ovat olleet mittavia. Helpottaakseen yrittäjien toimintaa hallitus päätti muuttaa konkurssilakia väliaikaisesti niin, että velkojan hakemuksesta konkurssiin asettamista rajoitettiin. Lain myötä velkoja ei ole voinut käyttää maaliskuun jälkeen syntyneitä rästejä konkurssihakemuksen perusteena.
Verrattuna edeltävään vuoteen konkurssien määrä onkin laskenut Tilastokeskuksen mukaanhttp://www.stat.fi/til/konk/2020/09/konk_2020_09_2020-10-21_tie_001_fi.html lähes 12 prosenttia tammi—syyskuun aikana. Lakimuutosta on tarkoitus jatkaa vuodenvaihteen yli, muttei enää pidemmälle kevääseen. Tarkoituksena on varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden taloudellinen ahdinko on koronaepidemian aiheuttamaa.
Tarkoitusperä on hyvä ja yritysten tukeminen vaikeana aikana on elintärkeää. Huolta on kuitenkin esitetty siitä, että pinnan alla kytisi suurempi ongelma. Esimerkiksi konkurssiasiamies Helena Kontkanen toteaa Ylen haastattelussahttps://yle.fi/uutiset/3-11601843 konkurssihakemusten vähäisen määrän ja jäämisen selvästi alle normaalin tason kielivän siitä, että markkinoilla on nyt myös paljon kannattamattomia ja maksukyvyttömiä yrityksiä, jotka normaalisti olisi asetettu konkurssiin. Pelkona on, että lakimuutoksen voimassaoloajan päättyminen näkyisi konkurssihakemusten räjähtävänä kasvuna, joka ruuhkauttaa käräjäoikeudet, konkurssiasiamiehen toimiston, konkurssipesiä hoitavat asianajotoimistot ja palkkaturvaviranomaiset. Toisaalta yrityksille, jotka olisivat menneet normaalitilanteessa konkurssiin, tarjoutuu tilaisuus kaikessa rauhassa siivota omaisuutta velkojien ulottumattomiin tai maksaa laskujaan vain osalle velkojista. Verot ja lakisääteiset maksut jätetään maksamatta.
Yrittäjien tukeminen koronaepidemian yli on elintärkeää maamme taloudelle. Yrityksiä pelastavat vain tilaukset ja maksavat asiakkaat. Yrittäjät tarvitsevat tukea ja matalan kynnyksen palveluita selvitäkseen ahdingostaan. On tärkeää, ettei samalla luoda rakenteita, jotka heikentävät yrittäjien asemaa tai mahdollistavat epäterveen kilpailun.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: