Viimeksi julkaistu 3.5.2021 18.28

Kirjallinen kysymys KK 87/2020 vp 
Mari-Leena Talvitie kok ym. 
 
Kirjallinen kysymys jätteiden kuljetuksen kaksoisjärjestelmästä

Eduskunnan puhemiehelle

EU:n jätesäädöspaketin toimeenpanon eräpäivä lähenee. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin vähintään 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä tavoite nousee 60 prosenttiin, ja vuonna 2035 yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää jo 65 prosenttia. Suomen nykyinen kierrätysaste on 41 prosenttia. 

Hallitus esittää Suomen mielellään ympäristöasioiden mallimaana. Silti kierrätystavoitteita ei ole edistetty aikataulussa. Julkisuudessa on esitetty tietoa siitä, että hallituksen sisäiset riitelyt olisivat hidastaneet uudistusta. Saatamme joutua EU:n rikkomusmenettelyyn, jos emme pysy aikataulussa. Lain uudistamista pohtinut työryhmä sai työnsä valmiiksi jo syyskuussa.  

Jätelain uudistamisesityksen oli määrä saapua eduskunnalle ja ympäristövaliokunnalle heti alkuvuodesta. Myös muutosehdotusten oli määrä avautua lausuntokierrokselle jo alun perin joulukuussa. Nyt lainsäädäntösuunnitelmasta käy ilmi, että esitys saapunee eduskunnalle vasta kesäkuussa. Lausuntokierroksestakaan ei ole vielä tietoa. Suomella pitäisi olla jo voimassa uudet kierrätys- ja jätekäytännöt 5. heinäkuuta lähtien. 

On kuulunut myös arvioita, joiden mukaan hallituksen pöydällä on tällä hetkellä malli, joka heikentäisi yrittäjyyttä, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja kunnallista päätöksentekoa. Työryhmä esitti mietinnössään, että asumisessa syntyvän kiinteän jätteen (pakkausjätteet, biojäte, sekajäte) kuljetukset siirrettäisiin koko maassa kunnan järjestettäviksi. Kyseessä olisi siis nykyisen rinnakkaisjärjestelmän lakkauttaminen, jonka jälkeen kunta ei pystyisi enää valitsemaan, kumpaa kuljetusjärjestelmää sen alueella noudatetaan.  

Lakiuudistus tarkoittaisi siis suoraan, että yksityisiltä kuljetusyrittäjiltä katoaisivat asiakkaat ja työt. Kuljetukset kunnallistettaisiin täysimääräisesti, mikä olisi yksi askel taaksepäin yrittäjämyönteisyydessä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa toimi 18  kuljetusyritystä jätealalla ennen kuljetusten kunnallistamista, mutta tällä hetkellä niitä on neljä. 

Kiinteistönhaltijan tilaamat jätekuljetukset ovat asiakaslähtöinen ja joustava tapa jätehuollon toteuttamiseksi. Alan palvelut ovat kehittyneet ja monipuolistuneet. Suora yritysten välinen kilpailu on kuluttajien näkökulmasta paras vaihtoehto. 

Kuljetusjärjestelmällä ei ole osoitettu olevan merkitystä kierrätysasteen kannalta. Sillä ei ole merkitystä, minkä tahon omistama auto kuljettaa jätteet käsiteltäviksi. Olennaisempaa on kiinnittää huomiota siihen, miten asukkaat ja työntekijät lajittelevat jätteet. Näihin tapoihin voidaan puolestaan vaikuttaa kunnallisilla jätehuoltomääräyksillä sekä lajittelu- ja erilliskeräysmääräyksillä.  

Hallituksen kaavailema esitys jätelaista kaventaisi kuntien päätösvaltaa. Säilyttämällä kuntien päätösvalta antaisimme kunnille mahdollisuuden edistää kilpailua alueellaan ja samalla vaikuttaa myönteisesti yrittäjyyteen kunnassa. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo uudistaa jätelainsäädäntöä kevään määräaikaan mennessä, 
aikooko hallitus mahdollistaa jatkossakin kiinteistönhaltijan tilaamat jätehuoltokuljetukset ja  
aikooko hallitus kaventaa kuntien päätösvaltaa ja sitä, että kunnilla on mahdollisuus valita, kumpaa kuljetusjärjestelmää kunnassa käytetään?  
Helsingissä 21.2.2020 
Mari-Leena Talvitie kok 
 
Saara-Sofia Sirén kok 
 
Sari Multala kok 
 
Mia Laiho kok 
 
Ruut Sjöblom kok 
 
Janne Heikkinen kok 
 
Matias Marttinen kok 
 
Marko Kilpi kok 
 
Heikki Autto kok