Tieliikenne aiheuttaa lähes viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja henkilöautoliikenne kattaa tästä noin puolet. Osana siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa näitä päästöjä on vähennettävä nopeasti. Sähköistyminen on pidemmän päälle tärkein polku vähäpäästöisyyteen, mutta siirtymävaiheessa kestäviin raaka-ainevirtoihin perustuvien biopolttoaineiden rooli korostuu.
Biopolttoaineiden lisääminen liikennekäytössä perustuu tällä hetkellä sekoitevelvoitteeseen, joka määrää sen, kuinka suurelta osin myytyjen polttoaineiden energiasisällön on oltava biopohjaista. Velvoitteen toteutumisen kannalta ei ole merkitystä, missä suhteessa velvoite täyttyy täysin tai lähes täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla polttoaineilla (esimerkiksi Nesteen MyDiesel tai St1:n RE85) ja miltä osin perinteisten polttoaineiden bio-osuutta kasvattamalla. Tämä varmistaa velvoitteen minimin toteutumisen, mutta vähentää yksittäisen kuluttajan mahdollisuutta nopeuttaa liikenteen päästövähennyksiä omilla valinnoillaan.
Polttomoottoriautojen etanoli- ja kaasukonversiot mahdollistavat biopolttoaineiden laajemman käytön. Etanolikonversion jälkeen autoon on yhä mahdollista tankata perinteistä bensiiniä, ja konversio on teknisesti kevyt ja suhteellisen edullinen. Etanolikonversio olisikin monelle suomalaiselle varteenotettava vaihtoehto vähentää oman liikkumisen tuottamaa hiilijalanjälkeä asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tarjoaa mahdollisuutta diesel- tai bensiinikäyttöisen auton etanoli- tai kaasukonversoinnin muuntotukeen 1.1.2018—30.11.2021. Muuntotuen saamiseksi bensiiniauton etanolikonversioon Traficom käytännössä edellyttää, että auto on käyttöönotettu ennen vuotta 2007. Tuen sitominen auton vuosimalliin tai kiinteään käyttöönottovuoteen rajoittaa merkittävästi etanolikonversioiden piirissä olevaa ajoneuvokantaa ja luo samalla käänteisen kannustimen ajoneuvokannan uusimiseen. Välttämätöntä teknistä perustetta kiinteälle vuosirajoitukselle ei enää nykyisin ole.
