Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

KK 983/2020 vp

Viimeksi julkaistu 4.1.2021 12.46

Kirjallinen kysymys KK 983/2020 vp Kirjallinen kysymys digitaalisen kansallisen rokotuskortin käyttöönotosta ja toimista EU:n yhteisen rokotuskortin edistämiseksi

SariSarkomaakokym.

Eduskunnan puhemiehelle

Terveystietojen digitalisaation edistysaskelista huolimatta rokotustietojen ensisijainen lähde on maassamme käsin täytetty rokotuskortti tai muistikuva. 

Digitaalisesta Omakantaan luodusta rokotuskortista näkisi vaivatta, mitä rokotteita on saanut. Sillä voisi myös digitaalisesti todentaa, että on rokotettu. Lisäksi kortti voisi muistuttaa, kun on aika käydä ottamassa tehosterokote rokotussuojan ylläpitämiseksi. Nykyisin monilta jää tehosterokotus ottamatta, vaikka se on olennainen esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteissa, kuten myös tulee olemaan koronarokotteessa.  

Digitaalisella rokotuskortilla on vahva kannatus suomalaisten keskuudessa: uudistusta kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista. Kyselytutkimus on tehty tänä vuonna Lääketietokeskuksen teettämänä. 

Rokotustietojen digitalisointi helpottaisi omien rokotustietojen tarkistamisen ja ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja rokotussuojan todentamista matkaillessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhönotossa. 

Aivan tyhjästä ei rokotekorttia tarvitse lähteä tekemään. Uusimpia rokotustietoja löytyy jo ainakin terveyskeskusten antamista rokotuksista Omakannasta.  

Varsinaisen digitaalisen rokotekortin luomisen lisäksi on ratkaistava se, että vain osa rokotetiedoista kirjataan sellaisessa muodossa, että ne olisivat hyödynnettävissä digitaaliseen rokotekorttiin. Tarvitaan toimia, että terveydenhuollon ammattilaiset kirjaisivat rokotuksia koskevat tiedot potilastietojärjestelmiin yhtenäisellä tavalla. Haasteena ovat myös vanhan rokotetiedon kokoaminen eri potilastietojärjestelmistä ja eri tahoilla annetuista rokotteista, kuten punkkibussien rokotekirjauksista. Omien vanhojen rokotetietojen kirjaaminen järjestelmään on myös mahdollistettava. 

Lääketietokeskuksen kyselyn mukaan vain puolella suomalaisista on omat rokotustiedot tallessa. Kolmannes suomalaisista ei tiedä, mistä omat ajantasaiset rokotustiedot on mahdollista tarkistaa. 

Terveydenhuollon henkilöstön mukaan rokotustietojen hakemiseen asiakkaan puolesta voi mennä useita päiviä. Erityisesti matkailurokotteiden selvittely on asiakkaille hankalaa. Tietoja etsitään työterveydestä, eri lääkäriasemilta, terveysasemilta, kaupungin epidemiologisesta toiminnasta ja terveydenhuollon arkistosta. Asiakas joutuu helposti tekemään kahdeksankin yhteydenottoa ennen kuin saa tarvitsemansa tiedon, jos saa silloinkaan. 

Terveydenhoitajien mielestä olisi tärkeää saada sähköinen rokotuskortti, josta selkeästi näkisi, mitä rokotteita on saatu, milloin ja missä, sekä millä aikataululla mitäkin rokotusta tulisi jatkaa ja mahdolliset rokotusreaktiot. 

Sähköisellä rokotuskortilla olisi mahdollista parantaa rokotuskattavuutta Suomessa: jopa kolme neljästä uskoo, että pitäisi parempaa huolta omasta rokotussuojastaan, jos rokotustiedot olisivat löydettävissä rokotuskortista.  

Rokotukset ovat vaikuttaneet ihmisten terveyteen merkittävästi. Tulevaisuudessa niiden merkitys voi olla vieläkin suurempi. On viisasta ja välttämätöntä, että ihmisellä itsellään on oikea tieto rokotuksista, ja tieto terveydenhuollon henkilöstöllä voi myös pelastaa ihmisten henkiä monin tavoin. 

Asiantuntijoiden mukaan rokotteet monipuolistuvat lähitulevaisuudessa ja uusia rokotteita on tulossa muun muassa influenssaan, pneumokokkiin, vyöruusuun, RSV:hen ja CMV:hen. Samoin rokotteille on tulossa erilaisia kohderyhmiä, kuten odottavat äidit, ikääntyvät ja työikäiset. Haaste on, miten saamme ylläpidettyä ja luotua yhtä hyvän rokotusohjelman aikuisille kuin nyt on lapsille. Rokotuskortti olisi monelle suuri helpotus, koska aikuisten rokotukset ovat jokaisen omalla vastuulla, ja tämän takia vaaditaan tietoa rokotussuosituksista, rokotuspolun yksinkertaistamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. 

Euroopan neuvosto on hyväksynyt vuonna 2018 rokotussuositukset, joiden tavoitteena on parantaa EU-maiden rokotuskattavuutta ja rokotteiden saatavuutta. Päätöksen johdosta valmistellussa "rokotustiekartassa" (EU Roadmap on Vaccination 2018) on toimenpiteinä kansallisten rokotusrekisterien yhdenmukaistaminen ja EU:n yhteinen sähköisesti jaettava rokotuskortti. Näitä tavoitteita varten komissio on käynnistänyt sekä rahoitushakuja että eri toimijoiden yhteistyötä lisääviä aloitteita.  

EU:n yhteinen, sähköisesti jaettava rokotuskortti olisi vaikuttava keino tehostaa niin koronan kuin muidenkin epidemioiden ja sairauksien, kuten tuhkarokon, kurissa pitämistä ja ihmisten turvallisempaa liikkumista. 

Maailman terveysjärjestö WHO selvittelee parhaillaan kansainvälistä elektronista rokotuskorttia. Sellainen saatetaan jatkossa asettaa kriteeriksi esimerkiksi matkustaessa. 

Suomen ei pidä jäädä odottelemaan, vaan maamme on oltava digitaalisen rokotekortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa aloitteellinen ja edelläkävijä. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy sähköisen rokotuskortin perustamiseksi ja käyttöön ottamiseksi maassamme, 
mitä toimia on jo tehty rokotustietojen saatavuuden helpottamiseksi ja sähköisen rokotuskortin edistämiseksi, 
mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt EU:n uusimpien rokotussuositusten ja sen pohjalta valmistellun rokotustiekartan johdosta ja  
mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt kansallisten rokotusrekisterien yhdenmukaistamiseksi ja EU:n yhteisen digitaalisen rokotuskortin edistämiseksi? 
Helsingissä 4.1.2021 
SariSarkomaakok
Anna-KaisaIkonenkok
SinuheWallinheimokok
JukkaKoprakok
MiaLaihokok
PaulaRisikkokok
SariMultalakok
PauliKiurukok
VilleKaunistokok
Mari-LeenaTalvitiekok
KaiMykkänenkok
TimoHeinonenkok
Saara-SofiaSirénkok
SofiaVikmankok
KariTolvanenkok
PihlaKeto-Huovinenkok
WilleRydmankok
MarkoKilpikok