Välikysymys
VK
2
2018 vp
Antti
Lindtman
sd
ym.
Välikysymys nuorten työehdoista
Eduskunnalle
Hyvinvointivaltion idean ytimessä ovat turvallisuus ja luottamus. Juuri luottamus tulevaisuuteen on yhteiskuntamme arvokkaimpia voimavaroja, jota tulisi vaalia ja vahvistaa. Maan nykyisen hallituksen toiminta ei kuitenkaan ole ollut omiaan ylläpitämään tai vahvistamaan tätä luottamusta. Nuoret, työttömät ja työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat ovat joutuneet hallituksen kovan politiikan maksajiksi. 
Tuoreessa muistissa ovat vielä hallituksen työntekijöihin kohdistamat leikkaukset ja heikennykset. Myös työttömyysturvaa on leikattu sekä suoraan että hallituksen niin sanotulla aktiivimallilla, joka on heikentänyt toimeentuloa suurelta joukolta vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä ilman, että nämä ovat itse kyenneet asiaan vaikuttamaan. Vuorotteluvapaiden käytön rajoittaminen on vähentänyt työmahdollisuuksia nuorilta. Pitkäaikaistyöttömille ja vajaatyökykyisille tärkeiden välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksia on heikennetty asettamalla täyden palkkatuen käytölle 3 000 henkilötyövuoden katto. Ylipäänsä hallituksen toimintaa leimaa ajattelutapa, jossa työttömyys on yksilöstä itsestään johtuva ongelma ja ratkeaa työttömyydestä rankaisemalla, ei mahdollisuuksia tarjoamalla. Työnantajien ja työvoiman suhdetta taas lähestytään vastakkainasettelun ja nollasumma-ajattelun kautta sen sijaan, että rakennettaisiin luottamusta ja yhteistyötä. Hallituksen työmarkkinapolitiikkaa onkin tasapainoisuuden ja sovun hakemisen sijaan leimannut yksipuolisuus ja epävarmuuden lisääminen. 
Nyt hallitus on ilmoittanut heikentävänsä työehtoja erikseen alle 30-vuotiailta sekä alle 20 hengen yrityksissä työskenteleviltä. Alle 30-vuotiaiden työsuhteet saisi tehdä määräaikaisiksi ilman perusteita, kun työntekijä on ollut 3 kuukautta työttömänä. Työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomissuojaa heikennettäisiin alle 20 hengen yrityksissä.  
Suomen talous saa tällä hetkellä maailmantaloudesta kipeästi kaipaamaansa vetoapua, ja merkit ovat yleisesti valoisia. Se, mitä nyt todella tarvitaan, on suomalaisille lupaus paremmasta tulevaisuudesta. Erityisesti nuorille olemme velkaa sen, että he voivat luottaa huomisen olevan parempi. Tämän sijaan hallitus on kuitenkin ensin leikannut koulutuksesta ja nyt on heikentämässä nuorten asemaa työmarkkinoilla. Esitystä alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsuhteiden vapauttamisesta perustellun syyn vaatimuksesta on aiheesta pidetty syrjivänä ja työntekijöiden yhdenvertaisuutta rikkovana. Tätä viestiä on kuultu jopa hallituspuolueiden omilta nuorisojärjestöiltä. Työmarkkinoiden kahtia jakaminen iän perusteella sopii myös äärimmäisen huonosti yhteen perustuslain syrjimättömyysvaatimuksen, Suomea sitovien työntekijöiden oikeuksia sääntelevien sopimusten kuin EU:n määräaikaisia työsuhteita koskevan direktiivinkin kanssa. Epävarmat työsuhteet myös kasautuvat jo nyt erityisesti nuorille naisille. Naisten uusista työsuhteista määräaikaisia on jo tällä hetkellä 60 %, kun miehillä luku on 48 %. Määräaikaisten sopimusten käytön lisäämisellä olisi siis selkeitä negatiivisia vaikutuksia myös sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla. 
Tämän päivän työmarkkinoilla nuoret joutuvat jo nykyisin kamppailemaan jatkuvan epävarmuuden kanssa. Pätkätyöt voivat sopia joidenkin elämäntilanteeseen. Silti jossain vaiheessa pitäisi myös olla mahdollisuus asettua, perustaa perhe, ehkä ottaa asuntolainaa. Se taas vaatii tietoa tulevaisuudesta ja taloudellista turvaa. Väestöliiton tuorein perhebarometri vuodelta 2017 nosti esiin sen vanhastaan tunnetun tosiseikan, että työsuhteeseen liittyvä epävarmuus vaikuttaa merkittävästi suomalaisten valmiuteen perustaa perhe ja hankkia lapsia. Syntyvyyden jyrkästä laskusta on kuultu huolestuneita puheenvuoroja myös hallituksesta. Puheet ja teot ovat kuitenkin taas ristiriidassa. Siinä missä nyt kaivattaisiin luottamusta ja turvallisuutta, hallitus tarjoileekin vain lisää epävarmuutta. Tätä vielä alleviivaa hallituksen epäonnistuminen perhevapaajärjestelmän uudistamisessa.  
Hallitus on myös heikentämässä työntekijöiden irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. Näin siitä huolimatta, että työsuhteen koeaikaa pidennettiin vastikään 6 kuukauteen.  
Henkilöstön rekrytoimista erityisesti pieniin yrityksiin on perusteltua edistää. Pienten yritysten työllistämispotentiaali on huomattava. Hallituksen esittämä työsuhdeturvan yksipuolinen heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä ei kuitenkaan ole tähän hyväksyttävä, eikä kansantalouden kannalta perusteltu keino. Suomen irtisanomissuoja on jo nyt OECD:n mukaan tärkeimpiä kilpailija- ja verrokkimaitamme heikompi, joten sillä ei voi yleisesti selittää eroja maiden työllisyysasteissa. Hallituksen suunnitelmissa ei myöskään ole kyse ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta yksinyrittäjän rinnalle tai edes työvoiman rekrytoinnista mikroyrityksiin, vaan alle 20 hengen yrityksistä, joita on noin 95 % kaikista Suomen yrityksistä ja joissa työskentelee yli 200 000 työntekijää.  
Yksittäiselle yritykselle voi olla edullista, että se pystyy helposti vaihtamaan työntekijöitä. Kansantalouden kannalta on kuitenkin parempi, että yrityksillä on ennemmin kannustimet edelleenkouluttaa työntekijöitään ja tukea heidän työssä pärjäämistään ja menestymistään kuin irtisanoa heidät. Erityisen tärkeää tämä on työurien pidentämisen kannalta. Hallituksen esittämä malli tulisi lisäämään työuransa loppupäässä olevien työntekijöiden irtisanomisia. Näiden työntekijöiden on usein hyvin vaikea työllistyä enää uudestaan. Tällaisen kehityksen ruokkiminen olisi kansantaloudelle erittäin vahingollista. 
Irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksistä loisi näille yrityksille myös uuden keinotekoisen kasvutulpan 20 työntekijän kohdalle. Yhden työntekijän lisärekrytointi toisi kaikille yrityksen muille työntekijöille normaalin irtisanomissuojan, mikä voi vaikuttaa kasvupyrkimyksiin tai johtaa muuten epätarkoituksenmukaiseen ulkopuolisen työvoiman käyttöön. On kysyttävä, miksi hallitus haluaa luoda näin jyrkän rajan juuri 20 työntekijän kohdalle ja mihin tämä 20 työntekijän luku ylipäänsä perustuu? 
Suomi toimii sen varassa, että kansalaiset uskaltavat luottaa tulevaan, sijoittaa, investoida, perustaa perheitä ja rakentaa koteja. Tätä luottamusta eivät työmarkkinoiden kahtiajaot tai työehtojen heikentäminen tue. Yksipuolisuuden ja vastakkainasettelujen sijasta työelämässä tarvittaisiin nyt vahvempaa yhteistyötä ja pyrkimystä yhdessä eteenpäin. Talous kasvaa ja työpaikkoja syntyy parhaiten luottamuksen, ei epävarmuuden, ilmapiirissä. 
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Miksi hallitus asettaa alle 30-vuotiaat muita heikompaan asemaan työmarkkinoilla ja lisää heidän työmarkkina-asemaansa liittyvää epävarmuutta tilanteessa, jossa sitä nimenomaan pitäisi vähentää, 
millä perusteella hallitus katsoo, että sen esittelemät työntekijöitä eriarvoistavat ja nuoria syrjivät toimenpiteet ovat ylipäänsä toteuttavissa perustuslaki, EU-sääntely ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset huomioiden, 
mihin hallitus perustaa sen käsityksen, että irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä lisäisi työllisyyttä, 
miten hallitus aikoo huolehtia siitä, ettei 20 työntekijän rajasta synny tulppaa yritysten kasvulle eikä se johda keinotekoisiin yritysrakenteisiin tai kikkailuun vuokratyöllä ja alihankinnalla, ja 
hallituksen työttömyydenhoidon aktiivimalli on nyt osoittautumassa pelkäksi työttömyysturvaleikkuriksi. Mihin toimiin hallitus on ryhtymässä korjatakseen ilmeisen viallisen aktiivimallinsa? 
Helsingissä 27.4.2018 
Antti
Lindtman
sd
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
Maarit
Feldt-Ranta
sd
Tarja
Filatov
sd
Jukka
Gustafsson
sd
Maria
Guzenina
sd
Tuula
Haatainen
sd
Timo
Harakka
sd
Eero
Heinäluoma
sd
Lauri
Ihalainen
sd
Ilkka
Kantola
sd
Mika
Kari
sd
Anneli
Kiljunen
sd
Krista
Kiuru
sd
Suna
Kymäläinen
sd
Riitta
Myller
sd
Merja
Mäkisalo-Ropponen
sd
Ilmari
Nurminen
sd
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
Sirpa
Paatero
sd
Antti
Rinne
sd
Joona
Räsänen
sd
Kristiina
Salonen
sd
Ville
Skinnari
sd
Katja
Taimela
sd
Maria
Tolppanen
sd
Erkki
Tuomioja
sd
Tytti
Tuppurainen
sd
Jutta
Urpilainen
sd
Pia
Viitanen
sd
Harry
Wallin
sd
Juho
Eerola
ps
Ritva
Elomaa
ps
Teuvo
Hakkarainen
ps
Laura
Huhtasaari
ps
Olli
Immonen
ps
Arja
Juvonen
ps
Toimi
Kankaanniemi
ps
Rami
Lehto
ps
Leena
Meri
ps
Jani
Mäkelä
ps
Mika
Niikko
ps
Mika
Raatikainen
ps
Jari
Ronkainen
ps
Sami
Savio
ps
Ville
Tavio
ps
Ville
Vähämäki
ps
Touko
Aalto
vihr
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Pekka
Haavisto
vihr
Hanna
Halmeenpää
vihr
Satu
Hassi
vihr
Heli
Järvinen
vihr
Emma
Kari
vihr
Johanna
Karimäki
vihr
Jyrki
Kasvi
vihr
Krista
Mikkonen
vihr
Ville
Niinistö
vihr
Jani
Toivola
vihr
Ozan
Yanar
vihr
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Li
Andersson
vas
Paavo
Arhinmäki
vas
Katja
Hänninen
vas
Annika
Lapintie
vas
Silvia
Modig
vas
Markus
Mustajärvi
vas
Jari
Myllykoski
vas
Hanna
Sarkkinen
vas
Matti
Semi
vas
Kari
Uotila
vas
Anna
Kontula
vas
Viimeksi julkaistu 27.4.2018 13:11