Lakialoite
LA
102
2018 vp
Antti
Kurvinen
kesk
ym.
Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta
Eduskunnalle
PERUSTELUT
Tällä lakialoitteella esitetään metsästyslakiin (615/1993) uuden 19 a §:n säätämistä. Uudessa 19 a §:ssä säädettäisiin, että lain muiden säännösten estämättä riistaeläimen pyytäminen ja tappaminen olisi mahdollista sellaisessa hätävarjelu- tai pakkotilassa, jossa riistaeläin hyökkää ihmisen tai kotieläimen kimppuun tai tulee ihmisten tai kotieläinten lähettyville ja välittömästi uhkaa ihmisten tai kotieläinten turvallisuutta. Välitöntä uhkaa ja vaaraa arvioitaessa otettaisiin huomioon tilanteen pakottavuus sekä muut olosuhteet tilanteessa. 
Lakimuutoksella varmistettaisiin, että erityisesti suurpetojen (esim. ahma, ilves, susi) tullessa uhkaavasti ihmisten asuntojen pihoille ja muille lähistöille, kansalaisella olisi selkeästi oikeus puolustaa itseään, perheenjäseniään ja kotieläimiään — kuten vaikkapa aitauksessa olevaa tuotantoeläintä tai pihassa kytkettynä olevaa koiraa. Samoin esitettävä lakimuutos varmistaisi, että muun riistaeläimen, esimerkiksi hirven metsästyksen aikana tapahtuvassa suurpedon yllättävässä hyökkäyksessä metsästyskoiran kimppuun metsästäjä saisi puolustaa omaa kotieläintään ilman tarpeetonta huolta seurauksista. 
Tämän uuden säännöksen nojalla tapahtuneesta riistaeläimen pyytämisestä ja tappamisesta tulisi viipymättä tehdä metsästyslain mukainen saalisilmoitus sekä ilmoitus poliisille tai rajavartiolaitokselle. Toimivaltaiset viranomaiset tutkisivat aina pakottavassa tilanteessa tapahtuneen pyytämisen ja sen, ovatko olosuhteet olleet hätävarjelu- ja pakkotilamaiset. Mikäli riistaeläimen kaataminen todetaan tapahtuneeksi sellaisissa oloissa, jotka eivät vastaa uutta 19 a pykälää, seuraavat tästä teosta normaalit rikosoikeudelliset ym. seuraamukset. 
Suhde rikoslain vastuuvapausperusteisiin
Suomen oikeusjärjestelmässä on olemassa yleiset hätävarjelu- ja pakkotilasäännökset. Ne ovat rikoslain 4 luvun 4 ja 5 pykälissä. Rikoslain 4 luvun 4 §:n mukaan aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Hätävarjelussa kyse on siis tyypillisesti hyökkäyksen torjumisesta tai siltä puolustautumisesta periaatteessa laittomalla ja rikollisella teolla suojattaessa esimerkiksi henkeä, kotirauhaa tai omaisuutta. 
Pakkotilasta on kysymys silloin, kun sinänsä rangaistavan teon saa tehdä sellaisessa tilanteessa, jossa välitön pakko tai vaara uhkaa jotakin suurempaa oikeushyvää. Oppikirjaesimerkki pakkotilasta on tilanne, jossa avantoon pudonnut ihminen murtautuu kesämökkiin, jottei märkänä paleltuisi. Sinänsä lainvastainen ja kriminalisoitu teko mökkimurto on sallittua suuremman vahingon estämiseksi pakottavassa tilanteessa. Rikoslain 4 luvun 5 §:n mukaan oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet. 
Rikoslain 4 luvun säännökset oikeuttavat periaatteessa tappamaan suurpedon tai muun riistaeläimen välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi. Joitakin päätöksiä syyttämättä jättämisestä onkin tämän perusteella tehty. Säännösten merkitys on kuitenkin epäselvä, ja vastuuvapausperusteiden kriteerit ovat väljät. Kokonaisarvio säännöksen soveltuvuudesta tehdään kussakin tapauksessa erikseen. 
Kun tarkempia kriteereitä ei ole säädetty, on yleisellä tasolla hyvin vaikeaa arvioida, milloin riistaeläimen aiheuttamia vaaratilanteita voidaan torjua yleisten rikoslain 4 luvun säännösten nojalla. Arviointi tehdään aina täysimittaisen esitutkinnan jälkeen syyttäjän harkinnassa. Epäillystä metsästysrikoksesta voi olla seuraamuksia epäillyn aseluville, mikä on sinänsä jo erittäin raskas seuraus. Metsästäjien ja muiden maaseudulla asuvien oikeusturva edellyttää lainsäädännön täsmentämistä. Tässä lakialoitteessa esitetyn muutoksen säätämisen jälkeenkin rikoslain 4 luvun vastuuvapausperusteita voitaisiin soveltaa pakkotilassa tapahtuneisiin kaatoihin. 
Ruotsin metsästyslaki
Käytännön tilanteiden arvioinnin helpottamiseksi sekä tilanteisiin liittyvien oikeusturvaongelmien korjaamiseksi tulisi Suomen metsästyslakiin ottaa Ruotsin metsästyslain 28 pykälää vastaava säännös. 
Ruotsissa metsästyslain (jaktförordningen 28 §) mukaan suden tai muun suurpedon saa tappaa, jos se on hyökkäyksellään jo aiheuttanut kotieläimille vahinkoa tai sen tuleva hyökkäys on ilmeinen. Pedon saa tappaa myös, kun se on kotieläimille tarkoitetun aidatun alueen sisäpuolella ja on olemassa perusteltu syy olettaa sen hyökkäävän. Näissä tilanteissa uhkaavan eläimen saa tappaa kotieläimien omistaja tai haltija taikka henkilö, joka toimii heidän puolestaan. 
Ruotsissa lääninhallitus tekee petoeläimen tappamiseen johtaneista akuuteista tilanteista alustavan arvioinnin. Asia etenee poliisille vain, mikäli on syytä epäillä rikosta. 
Ajankohtainen susitilanne
Susikanta on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun viime vuosina joka puolella Suomea. Uusia havaintoja tulee ihmisiltä koko ajan. Suomen susikannan ensimmäinen hoitosuunnitelma vahvistettiin vuonna 2005. Tämän mukaan Suomen susikanta on lähtenyt kasvuun hoitosuunnitelmaprosessin aikana ja saavutti silloisen huippunsa vuonna 2007, jolloin vähimmäiskanta-arvio oli 270—300 yksilöä. 
Huolestuttava on ns. pihasusi-ilmiö, jossa petoja liikkuu ihmisasutuksen lähistöllä vailla pelkoa. Nämä sudet ovat käyttäytyneet aggressiivisesti ihmisiä kohtaan muun muassa muristen ja esitellen hampaitaan. Nämä pedot ovat myös tappaneet useita tuotantoeläimiä ja koiria. Esimerkiksi Pohjanmaalla sudet ovat tappaneet turkistarhalla kettuja, ja Vöyrin Oravaisissa 2.4.2018 sudet tappoivat koiran taajamassa lähellä lasten päiväkotia. Susien aiheuttamia vahinkoja ja häiriökäyttäytymistä on ilmennyt ympäri Suomen. 
Lakimuutokselle on suuri yhteiskunnallinen tarve. Tavoitteeksi täytyy ottaa, että sudet saadaan takaisin metsiin, joissa niillä olisi elintilaa, ja toisaalta palauttaa niiden luontainen arkuus ihmisiä kohtaan. 
Voimaantulo
Lakiesitys on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
metsästyslain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään metsästyslakiin (615/1993) uusi 19 a § seuraavasti: 
2 luku 
Metsästysoikeus, metsästysvuokra ja metsästyslupa 
19 a § 
Metsästysoikeus hätävarjelu- ja pakkotilatilanteissa 
Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään, riistaeläin voidaan pyytää ja tappaa silloin: 
1) jos se on tarpeellista ihmiseen tai kotieläimeen kohdistuvan hyökkäyksen torjumiseksi; tai 
2) jos riistaeläin vaarantaa tai todennäköisesti vaarantaisi ihmisten tai kotieläinten turvallisuuden.  
Vaarantamista tai todennäköistä vaarantamista arvioitaessa on otettava huomioon tilanteen pakottavuus sekä muut olosuhteet tilanteessa. 
Riistaeläimen 1 momentin nojalla tapahtuneesta pyytämisestä ja tappamisesta tulee viipymättä tehdä tämän lain mukainen saalisilmoitus sekä ilmoitus poliisille tai rajavartiolaitokselle. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 15.2.2019 
Antti
Kurvinen
kesk
Susanna
Koski
kok
Laura
Huhtasaari
ps
Markku
Eestilä
kok
Petri
Honkonen
kesk
Matti
Semi
vas
Juha
Pylväs
kesk
Vesa-Matti
Saarakkala
sin
Mari-Leena
Talvitie
kok
Olavi
Ala-Nissilä
kesk
Katri
Kulmuni
kesk
Eerikki
Viljanen
kesk
Ari
Torniainen
kesk
Tuomo
Puumala
kesk
Markku
Rossi
kesk
Lasse
Hautala
kesk
Pertti
Hakanen
kesk
Marisanna
Jarva
kesk
Hannu
Hoskonen
kesk
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
Timo
Heinonen
kok
Markus
Lohi
kesk
Eeva-Maria
Maijala
kesk
Pekka
Puska
kesk
Ulla
Parviainen
kesk
Martti
Talja
kesk
Esko
Kiviranta
kesk
Anne
Kalmari
kesk
Annika
Saarikko
kesk
Hanna
Kosonen
kesk
Mikko
Savola
kesk
Timo V.
Korhonen
kesk
Joona
Räsänen
sd
Veera
Ruoho
kok
Niilo
Keränen
kesk
Markku
Pakkanen
kesk
Arto
Pirttilahti
kesk
Sirkka-Liisa
Anttila
kesk
Ville
Vähämäki
ps
Maarit
Feldt-Ranta
sd
Seppo
Kääriäinen
kesk
Mikko
Alatalo
kesk
Maria
Tolppanen
sd
Joakim
Strand
r
Stefan
Wallin
r
Mats
Löfström
r
Jaana
Laitinen-Pesola
kok
Eero
Reijonen
kesk
Jani
Mäkelä
ps
Tapani
Tölli
kesk
Kauko
Juhantalo
kesk
Toimi
Kankaanniemi
ps
Sami
Savio
ps
Antti
Rantakangas
kesk
Arto
Satonen
kok
Ville
Tavio
ps
Katja
Hänninen
vas
Hanna-Leena
Mattila
kesk
Peter
Östman
kd
Antero
Laukkanen
kd
Sari
Tanus
kd
Teuvo
Hakkarainen
ps
Viimeksi julkaistu 15.2.2019 14:09