Lakialoite
LA
27
2017 vp
Arja
Juvonen
ejuv
ym.
Lakialoite laiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnalle
Lakialoitteella on tarkoitus korjata sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain epäkohtia, joiden voidaan nähdä asettavan lain henkilöllisen soveltamisalan sääntely-kohteet heikompaan asemaan korvauskäytännön kattavuudessa kuin kriisinhallintaoperaatioissa palvelevat sotilas- ja siviilihenkilöt. Näitä sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain tarkoittamia henkilöitä ovat henkilöt, jotka: suorittavat asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuutta, suorittavat siviilipalveluslain (1446/2007) mukaista siviilipalvelusta, suorittavat naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista asepalvelusta, ovat puolustusvoimien järjestämässä sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa, eivätkä ole sotilasvirassa, ovat rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 §:ssä tarkoitetussa rajavartiolaitoksen virkaan johtavassa koulutuksessa, sekä osallistuvat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 35 §:ssä mainittuihin toimintoihin. 
Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin (1521/2016) säännökset lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta sekä kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta lain tarkoittamille henkilöille (lakialoitteen edellisessä kappaleessa mainitut), saman sisältöisenä kuin niistä säädetään tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetussa laissa (1522/2016).  
Sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain säätäminen on osa voimassa olevan sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamista. Laki korvasi aiemmin voimassa olleen sotilastapaturmalain (1211/1990). Samassa yhteydessä säädetty tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettu laki koskee sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Uusi sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskeva laki ei parhaalla tavalla toteuta sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamisen tavoitetta oikeantasoisesta turvasta palveluksesta aiheutuvien tapaturmien ja sairauksien varalta. (PuVL 9/2016 vp, s. 2 — HE 225/2016 vp, s. 12). 
Sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskevassa laissa ei ole vastaavia säännöksiä lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta kuin laissa tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Tämä asettaa aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittavat heikompaan asemaan kuin kriisinhallintatehtäviin osallistuvat. Sotilaiden kohtelulle eri tavalla riippuen siitä, ovatko he suorittamassa lakisääteistä velvollisuuttaan vai osallistumassa kriisinhallintatehtävään, ei ole perusteita.  
Varusmiespalvelus sekä kertausharjoitukset ovat fyysisesti raskaita ja vaarallisia tilanteita, joissa mahdollisuus pysyvään haittaan on mahdollinen samalla tavalla kuin kriisinhallintatehtävissäkin. Kuluneen vuoden aikana sattuneet kuolemantapaukset ja tapaturmat osoittavat, että myös varusmies- ja reserviläisharjoituksissa kuolemaan johtavan onnettomuuden mahdollisuus on todellinen. Kriisinhallintatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, kun taas varusmiehet suorittavat lakisääteistä velvollisuuttaan. (PuVL 9/2016 vp, s. 4). 
Tuhoisin onnettomuus sattui 14.6.1991 Taipalsaaressa, jossa miehistönkuljetusajoneuvo upposi järveen ja seitsemän varusmiestä menehtyi. Viimeisimmät puolustusvoimissa tapahtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet taisteluammunnoissa ovat: 2005 varusmies menehtyi Rovajärvellä raskaan kranaatinheittimen ammuksen räjähtäessä, ja sen lisäksi loukkaantui vakavasti viisi varusmiestä; 2001 reserviläinen menehtyi Niinisalossa kranaattikonekivääriturmassa; 1999 varusmies menehtyi taisteluammunnoissa käsiaseen luotiin Niinisalossa; 1994 varusmies menehtyi käsiaseammunnoissa Nurmeksessa; 2015 Syndalenissa varusmies menehtyi taisteluharjoituksessa pimeän aikana toisen varusmiehen luotiin ja 2016 Säkylässä varusmies menehtyi harjoituksissa jäätyään sotilasajoneuvon alle.  
Edellä mainituin perusteluin pykälät pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta pitäisi ottaa myös lakiin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta. Lakimuutokselle on myös virallisluontoinen vaikuttava toimintavelvoite. Sotilastapaturmalain käsittelyssä (StVM 41/2016 vpHE 225/2016 vp) eduskunta hyväksyi lausuman, jossa sosiaali- ja terveysministeriön edellytetään selvittävän sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain toimivuutta ja antavan siitä eduskunnalle selvityksen ja mahdolliset esitykset lainsäädännön muuttamisen tarpeista vuoden 2018 loppuun mennessä. (StVM 41/2016 vp, s. 21). 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin (1521/2016) uusi 9 a ja 9 b § seuraavasti: 
2 luku 
Korvattavat vahinkotapahtumat 
9 a § 
Lisäkorvaus pysyvästä haitasta 
Vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta maksetaan lisäkorvaus 1 §:n 1 momentin 1—6 kohdassa tarkoitetulle vahingoittuneelle. Haitan suuruus määritetään työtapaturma- ja ammattitautilain 83—85 §:n mukaisesti. Haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena 210 000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.  
Jos haittaluokka nousee vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi vähintään yhdellä, muutetaan lisäkorvauksen määrää haittaluokan muutosta vastaavasti.  
9 b § 
Kuolemantapauksen johdosta maksettava lisäkorvaus 
Edellä 1 §:n 1 momentin 1—6 kohdassa tarkoitetun vahingoittuneen edunsaajalle maksetaan lisäkorvaus, jos vahingoittunut on kuollut tämän lain nojalla korvatun vamman tai sairauden seurauksena kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Lisäkorvauksen määrä on 200 000 euroa, ja se maksetaan määrätylle edunsaajalle. Edunsaajamääräys ja sen muutokset on tehtävä kirjallisesti Valtiokonttorille.  
Jos edunsaajaksi määrätty kuolee ennen tässä pykälässä korvattavaksi säädettyä vahinkotapahtumaa, noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain (543/1994) 49 §:ssä säädetään. Jos edunsaajaa ei ole määrätty, sekä edunsaajamääräyksen tulkinnassa muutoin noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain 50 §:ssä säädetään.  
Lisäksi jokaiselle edunjättäjän alle 18-vuotiaalle lapselle maksetaan lisäkorvaus, jonka määrä on 20 prosenttia 1 momentissa tarkoitetun korvauksen määrästä. Edunjättäjän lapsena pidetään myös aviopuolison lasta, jonka huoltaja mainittu aviopuoliso on, sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden edunjättäjän elatusvelvollisuus on sopimuksella tai oikeuden päätöksellä vahvistettu.  
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 14.6.2017 
Arja
Juvonen
ps
Mika
Raatikainen
ps
Jari
Ronkainen
ps
Lea
Mäkipää
uv
Jani
Mäkelä
ps
Toimi
Kankaanniemi
ps
Rami
Lehto
ps
Olli
Immonen
ps
Reijo
Hongisto
uv
Teuvo
Hakkarainen
ps
Juho
Eerola
ps
Pentti
Oinonen
uv
Timo
Heinonen
kok
Martti
Mölsä
uv
Mika
Niikko
ps
Hanna
Mäntylä
uv
Vesa-Matti
Saarakkala
uv
Sami
Savio
ps
Kaj
Turunen
uv
Ville
Tavio
ps
Ritva
Elomaa
uv
Mikko
Savola
kesk
Arto
Pirttilahti
kesk
Anne
Louhelainen
uv
Veronica
Rehn-Kivi
r
Antti
Kurvinen
kesk
Mikko
Kärnä
kesk
Petri
Honkonen
kesk
Tiina
Elovaara
uv
Pertti
Hakanen
kesk
Juha
Pylväs
kesk
Eerikki
Viljanen
kesk
Eeva-Maria
Maijala
kesk
Martti
Talja
kesk
Sari
Tanus
kd
Kimmo
Kivelä
uv
Tom
Packalén
ps
Kari
Kulmala
uv
Leena
Meri
ps
Johanna
Karimäki
vihr
Ben
Zyskowicz
kok
Antero
Laukkanen
kd
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Pekka
Puska
kesk
Simon
Elo
uv
Ari
Jalonen
uv
Katri
Kulmuni
kesk
Harry
Harkimo
kok
Pauli
Kiuru
kok
Elsi
Katainen
kesk
Anne
Kalmari
kesk
Tapani
Tölli
kesk
Hannu
Hoskonen
kesk
Pertti
Salolainen
kok
Eero
Heinäluoma
sd
Maria
Tolppanen
sd
Saara-Sofia
Sirén
kok
Marisanna
Jarva
kesk
Seppo
Kääriäinen
kesk
Kari
Uotila
vas
Eero
Suutari
kok
Anna-Maja
Henriksson
r
Tuomo
Puumala
kesk
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
Suna
Kymäläinen
sd
Hanna
Kosonen
kesk
Sari
Multala
kok
Katja
Taimela
sd
Silvia
Modig
vas
Kalle
Jokinen
kok
Jari
Myllykoski
vas
Maria
Guzenina
sd
Niilo
Keränen
kesk
Markku
Pakkanen
kesk
Markku
Rossi
kesk
Eero
Lehti
kok
Outi
Mäkelä
kok
Ilmari
Nurminen
sd
Lasse
Hautala
kesk
Mika
Kari
sd
Joona
Räsänen
sd
Matti
Vanhanen
kesk
Annika
Lapintie
vas
Markku
Eestilä
kok
Lauri
Ihalainen
sd
Sari
Essayah
kd
Veera
Ruoho
ps
Ville
Vähämäki
ps
Esko
Kiviranta
kesk
Mikko
Alatalo
kesk
Olavi
Ala-Nissilä
kesk
Aila
Paloniemi
kesk
Hanna
Sarkkinen
vas
Matti
Semi
vas
Wille
Rydman
kok
Anna
Kontula
vas
Antero
Vartia
vihr
Päivi
Räsänen
kd
Susanna
Koski
kok
Ari
Torniainen
kesk
Peter
Östman
kd
Harry
Wallin
sd
Jukka
Kopra
kok
Maarit
Feldt-Ranta
sd
Markus
Mustajärvi
vas
Mikaela
Nylander
r
Merja
Mäkisalo-Ropponen
sd
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
Touko
Aalto
vihr
Jyrki
Kasvi
vihr
Timo
Kalli
kesk
Sirpa
Paatero
sd
Kari
Tolvanen
kok
Stefan
Wallin
r
Viimeksi julkaistu 19.6.2017 9:58