Viimeksi julkaistu 19.4.2021 19.48

Lakialoite LA 27/2017 vp 
Arja Juvonen ejuv ym. 
 
Lakialoite laiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnalle

Lakialoitteella on tarkoitus korjata sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain epäkohtia, joiden voidaan nähdä asettavan lain henkilöllisen soveltamisalan sääntely-kohteet heikompaan asemaan korvauskäytännön kattavuudessa kuin kriisinhallintaoperaatioissa palvelevat sotilas- ja siviilihenkilöt. Näitä sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain tarkoittamia henkilöitä ovat henkilöt, jotka: suorittavat asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuutta, suorittavat siviilipalveluslain (1446/2007) mukaista siviilipalvelusta, suorittavat naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista asepalvelusta, ovat puolustusvoimien järjestämässä sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa, eivätkä ole sotilasvirassa, ovat rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 §:ssä tarkoitetussa rajavartiolaitoksen virkaan johtavassa koulutuksessa, sekä osallistuvat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 35 §:ssä mainittuihin toimintoihin. 

Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin (1521/2016) säännökset lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta sekä kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta lain tarkoittamille henkilöille (lakialoitteen edellisessä kappaleessa mainitut), saman sisältöisenä kuin niistä säädetään tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetussa laissa (1522/2016).  

Sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain säätäminen on osa voimassa olevan sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamista. Laki korvasi aiemmin voimassa olleen sotilastapaturmalain (1211/1990). Samassa yhteydessä säädetty tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettu laki koskee sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Uusi sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskeva laki ei parhaalla tavalla toteuta sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamisen tavoitetta oikeantasoisesta turvasta palveluksesta aiheutuvien tapaturmien ja sairauksien varalta. (PuVL 9/2016 vp, s. 2 — HE 225/2016 vp, s. 12). 

Sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskevassa laissa ei ole vastaavia säännöksiä lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta kuin laissa tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Tämä asettaa aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittavat heikompaan asemaan kuin kriisinhallintatehtäviin osallistuvat. Sotilaiden kohtelulle eri tavalla riippuen siitä, ovatko he suorittamassa lakisääteistä velvollisuuttaan vai osallistumassa kriisinhallintatehtävään, ei ole perusteita.  

Varusmiespalvelus sekä kertausharjoitukset ovat fyysisesti raskaita ja vaarallisia tilanteita, joissa mahdollisuus pysyvään haittaan on mahdollinen samalla tavalla kuin kriisinhallintatehtävissäkin. Kuluneen vuoden aikana sattuneet kuolemantapaukset ja tapaturmat osoittavat, että myös varusmies- ja reserviläisharjoituksissa kuolemaan johtavan onnettomuuden mahdollisuus on todellinen. Kriisinhallintatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, kun taas varusmiehet suorittavat lakisääteistä velvollisuuttaan. (PuVL 9/2016 vp, s. 4). 

Tuhoisin onnettomuus sattui 14.6.1991 Taipalsaaressa, jossa miehistönkuljetusajoneuvo upposi järveen ja seitsemän varusmiestä menehtyi. Viimeisimmät puolustusvoimissa tapahtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet taisteluammunnoissa ovat: 2005 varusmies menehtyi Rovajärvellä raskaan kranaatinheittimen ammuksen räjähtäessä, ja sen lisäksi loukkaantui vakavasti viisi varusmiestä; 2001 reserviläinen menehtyi Niinisalossa kranaattikonekivääriturmassa; 1999 varusmies menehtyi taisteluammunnoissa käsiaseen luotiin Niinisalossa; 1994 varusmies menehtyi käsiaseammunnoissa Nurmeksessa; 2015 Syndalenissa varusmies menehtyi taisteluharjoituksessa pimeän aikana toisen varusmiehen luotiin ja 2016 Säkylässä varusmies menehtyi harjoituksissa jäätyään sotilasajoneuvon alle.  

Edellä mainituin perusteluin pykälät pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta pitäisi ottaa myös lakiin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta. Lakimuutokselle on myös virallisluontoinen vaikuttava toimintavelvoite. Sotilastapaturmalain käsittelyssä (StVM 41/2016 vpHE 225/2016 vp) eduskunta hyväksyi lausuman, jossa sosiaali- ja terveysministeriön edellytetään selvittävän sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain toimivuutta ja antavan siitä eduskunnalle selvityksen ja mahdolliset esitykset lainsäädännön muuttamisen tarpeista vuoden 2018 loppuun mennessä. (StVM 41/2016 vp, s. 21). 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 

Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin (1521/2016) uusi 9 a ja 9 b § seuraavasti: 
2 luku 
Korvattavat vahinkotapahtumat 
9 a § 
Lisäkorvaus pysyvästä haitasta 
Vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta maksetaan lisäkorvaus 1 §:n 1 momentin 1—6 kohdassa tarkoitetulle vahingoittuneelle. Haitan suuruus määritetään työtapaturma- ja ammattitautilain 83—85 §:n mukaisesti. Haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena 210 000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.  
Jos haittaluokka nousee vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi vähintään yhdellä, muutetaan lisäkorvauksen määrää haittaluokan muutosta vastaavasti.  
9 b § 
Kuolemantapauksen johdosta maksettava lisäkorvaus 
Edellä 1 §:n 1 momentin 1—6 kohdassa tarkoitetun vahingoittuneen edunsaajalle maksetaan lisäkorvaus, jos vahingoittunut on kuollut tämän lain nojalla korvatun vamman tai sairauden seurauksena kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Lisäkorvauksen määrä on 200 000 euroa, ja se maksetaan määrätylle edunsaajalle. Edunsaajamääräys ja sen muutokset on tehtävä kirjallisesti Valtiokonttorille.  
Jos edunsaajaksi määrätty kuolee ennen tässä pykälässä korvattavaksi säädettyä vahinkotapahtumaa, noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain (543/1994) 49 §:ssä säädetään. Jos edunsaajaa ei ole määrätty, sekä edunsaajamääräyksen tulkinnassa muutoin noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain 50 §:ssä säädetään.  
Lisäksi jokaiselle edunjättäjän alle 18-vuotiaalle lapselle maksetaan lisäkorvaus, jonka määrä on 20 prosenttia 1 momentissa tarkoitetun korvauksen määrästä. Edunjättäjän lapsena pidetään myös aviopuolison lasta, jonka huoltaja mainittu aviopuoliso on, sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden edunjättäjän elatusvelvollisuus on sopimuksella tai oikeuden päätöksellä vahvistettu.  
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 14.6.2017 
Arja Juvonen ps 
Mika Raatikainen ps 
Jari Ronkainen ps 
Lea Mäkipää uv 
Jani Mäkelä ps 
Toimi Kankaanniemi ps 
Rami Lehto ps 
Olli Immonen ps 
Reijo Hongisto uv 
Teuvo Hakkarainen ps 
Juho Eerola ps 
Pentti Oinonen uv 
Timo Heinonen kok 
Martti Mölsä uv 
Mika Niikko ps 
Hanna Mäntylä uv 
Vesa-Matti Saarakkala uv 
Sami Savio ps 
Kaj Turunen uv 
Ville Tavio ps 
Ritva Elomaa uv 
Mikko Savola kesk 
Arto Pirttilahti kesk 
Anne Louhelainen uv 
Veronica Rehn-Kivi 
Antti Kurvinen kesk 
Mikko Kärnä kesk 
Petri Honkonen kesk 
Tiina Elovaara uv 
Pertti Hakanen kesk 
Juha Pylväs kesk 
Eerikki Viljanen kesk 
Eeva-Maria Maijala kesk 
Martti Talja kesk 
Sari Tanus kd 
Kimmo Kivelä uv 
Tom Packalén ps 
Kari Kulmala uv 
Leena Meri ps 
Johanna Karimäki vihr 
Ben Zyskowicz kok 
Antero Laukkanen kd 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
Pekka Puska kesk 
Simon Elo uv 
Ari Jalonen uv 
Katri Kulmuni kesk 
Harry Harkimo kok 
Pauli Kiuru kok 
Elsi Katainen kesk 
Anne Kalmari kesk 
Tapani Tölli kesk 
Hannu Hoskonen kesk 
Pertti Salolainen kok 
Eero Heinäluoma sd 
Maria Tolppanen sd 
Saara-Sofia Sirén kok 
Marisanna Jarva kesk 
Seppo Kääriäinen kesk 
Kari Uotila vas 
Eero Suutari kok 
Anna-Maja Henriksson 
Tuomo Puumala kesk 
Hannakaisa Heikkinen kesk 
Suna Kymäläinen sd 
Hanna Kosonen kesk 
Sari Multala kok 
Katja Taimela sd 
Silvia Modig vas 
Kalle Jokinen kok 
Jari Myllykoski vas 
Maria Guzenina sd 
Niilo Keränen kesk 
Markku Pakkanen kesk 
Markku Rossi kesk 
Eero Lehti kok 
Outi Mäkelä kok 
Ilmari Nurminen sd 
Lasse Hautala kesk 
Mika Kari sd 
Joona Räsänen sd 
Matti Vanhanen kesk 
Annika Lapintie vas 
Markku Eestilä kok 
Lauri Ihalainen sd 
Sari Essayah kd 
Veera Ruoho ps 
Ville Vähämäki ps 
Esko Kiviranta kesk 
Mikko Alatalo kesk 
Olavi Ala-Nissilä kesk 
Aila Paloniemi kesk 
Hanna Sarkkinen vas 
Matti Semi vas 
Wille Rydman kok 
Anna Kontula vas 
Antero Vartia vihr 
Päivi Räsänen kd 
Susanna Koski kok 
Ari Torniainen kesk 
Peter Östman kd 
Harry Wallin sd 
Jukka Kopra kok 
Maarit Feldt-Ranta sd 
Markus Mustajärvi vas 
Mikaela Nylander 
Merja Mäkisalo-Ropponen sd 
Johanna Ojala-Niemelä sd 
Touko Aalto vihr 
Jyrki Kasvi vihr 
Timo Kalli kesk 
Sirpa Paatero sd 
Kari Tolvanen kok 
Stefan Wallin