Maksuhäiriömerkinnät ovat Suomessa yhä yleisempiä. Alkuvuodesta 2018 jo yli 376 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä, mikä vastaa noin kahdeksaa prosenttia aikuisväestöstä. 25—34-vuotiaista nuorista miehistä jopa 16 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkinnästä velalliselle koituvat kielteiset seuraukset voivat olla merkittäviä. Merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen ja puhelinliittymäsopimuksen saamisen ja jopa estää työllistymisen, mikäli tehtäviin liittyy rahan käsittelyä.
Lakialoitteessa esitettävillä muutoksilla voidaan parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden ihmisten asemaa ja tukea heidän taloudenhallintansa kestävyyttä sen sijaan, että maksuhäiriömerkintöjä säilytetään rangaistusluontoisesti. Nykytilanteessa maksuhäiriömerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä kaksi vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu. Velallisen tulee myös erikseen pyytää ulosottomiestä tekemään luottotietotoiminnan harjoittajalle antamiaan tietoja koskeva peruuttamisilmoitus, eikä maksuhäiriömerkintä siten poistu automaattisesti.
Lisäksi nykylaissa maksuhäiriömerkintä velasta, joka on jo suoritettu, ei poistu, jos luottotietorekisteriin tulee uudesta velasta maksuhäiriömerkintä. Luottotietolain 18 §:n 3 momentin mukaan 18 §:n 1 momentin 1 ja 6 kohdassa tarkoitettua merkintää ei ole tarpeen poistaa rekisteristä, jos rekisteröityä koskeva uusi maksuhäiriömerkintä on tehty rekisteriin ennen kuin määräaika aikaisemman merkinnän poistamiselle on 1 tai 2 momentin mukaan kulunut. Tämä on velallisen kannalta täysin kohtuuton säännös. Tässä aloitteessa tämä säännös ehdotetaan poistettavaksi laista.
Maksuhäiriömerkintöjen rangaistusluontoinen säilyttäminen velkansa maksaneilla ihmisillä ei ole tarkoituksenmukaista ja voi johtaa talousvaikeuksien uusiutumiseen tai pahenemiseen. Siksi luottorekisterin ylläpitäjä tulee velvoittaa poistamaan maksuhäiriömerkintä kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja tai ulosottomies on ilmoittanut velan suoritetuksi tai vanhentuneeksi taikka velan peruste on poistunut tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon kautta. Luottorekisteriä tulee ylläpitää siten, että rekisterissä oleva voi luotettavasti tarkistaa häntä koskevien eri saatavien tiedot.
Ulosottomiehellä taas tulee olla velvollisuus tehdä peruuttamisilmoitus ilman velallisen erillistä pyyntöä ulosottoperusteen poistuessa, mikä toteutettaisiin välittömästi teknisen käyttöyhteyden avulla. Lakialoitteessa edellä mainitun velvoitteen laiminlyönti tulisi myös ulosottomiehen toimintaa koskevan valitusoikeuden piiriin.
