Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Aloitteessa ehdotetaan, että kansalaisaloitteen käsittelyä, joka on keskeytynyt eduskuntavaalien johdosta, voitaisiin jatkaa tarvittaessa vaalien jälkeisillä valtiopäivillä. Voimassa olevan perustuslain 49 §:n mukaisesti eduskunnassa kesken oleva kansalaisaloite raukeaa vaalikauden lopussa.
Aloitteessa ehdotetaan kansalaisaloitteen käsittelyn jatkamisen mahdollistamiseksi muutoksia Suomen perustuslain 49 §:ään ja eduskunnan työjärjestyksen 54 §:ään.
Aloitteen keskeinen perustelu on kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen kansalaisaloitteella koko vaalikauden aikana ilman, että aloitteen käsittelyn viivästyminen eduskunnassa johtaisi vaalikauden lopussa aloitteen raukeamiseen. Muutos toteutuessaan varmistaisi sen, että kansalaisaloitteen taakse sitoutuneet allekirjoittajat saisivat varmuudella kansalaisaloitteen eduskunnan käsittelyyn, jolloin aloitteen käsittelyn viivästyminen vaalikauden lopulla ei estäisi aloitteen arvolle tarkoitettua käsittelyä eduskunnassa.
Kansalaisaloitteen käsittelyn jatkuvuuden turvaaminen yli vaalikauden on perusteltua myös siksi, että sen esittämisen aihe ja tekijät ovat olemassa riippumatta eduskunnan ja hallituksen vaihtumisesta vaaleissa.
Kansalaisaloitteiden käsittelyn jatkuminen yli vaalikauden mahdollistaa myös aloitteiden esittämisen ja käsittelyn siten, että — toisin kuin nyt — kansalaisaloitteita voidaan tehdä tasaisemmin koko vaalikauden aikana ja puhemiesneuvosto voi suunnitella niiden käsittelyä nykyistä järkevämmin myös yli vaalien. Samalla kansalaisaloitteiden käsittely kuormittaisi eduskuntaa tasaisemmin.
Edustuksellista demokratiaa täydentävä kansalaisaloite kytkeytyy kiinteästi perustuslain lähtökohtiin kansanvaltaisesta valtiojärjestyksestä ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksista. Kansanvaltaan sisältyy perustuslain 2 §:n 2 momentin mukaan yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Perustuslain 14 §:n 3 momentissa asetetaan julkisen vallan tehtäväksi edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaanja vaikuttaa häntä koskevaan päätöksentekoon. Julkisen vallan on myös perustuslain 20 §:n 2 momentin mukaan pyrittävä turvaamaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Kansalaisaloitteesta säädettäessä todettiin, että kansalaisaloite on yhdenmukainen näiden perustuslaissa asetettujen tavoitteiden kanssa ja se edistää valtiollisella tasolla tavoitteiden tosiasiallista toteutumista (HE 46/2011 vp).
Edellä olevan perusteella ehdotamme,