Lakialoite
LA
30
2018 vp
Eeva-Maria
Maijala
kesk
Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 59 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
Särkikalojen määrän jatkuva lisääntyminen vääristää Suomen kalaston jakautumaa. Särkien kalastaminen ei ole kuitenkaan kannattavaa, joten ylisuurien särkikantojen harventaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Särkikalojen kalastamiseen tulisi asettaa kannustin poistamalla arvonlisäverovelvollisuus itse kalastettujen särkikalojen myynnin osalta. Särjenpyynnin lisääntyminen poistaisi vesistöistä fosforia ja lisäisi vähäisesti hyödynnetyn kalan käyttöä. 
Arvonlisäverolaissa on katsottu, että poikkeuksellisesti eräissä tilanteissa tiettyjen tavaroiden ja palveluiden myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Itse poimittujen luonnonvaraisten marjojen ja sienien myynti on vapautettu arvonlisäverosta, mikäli poimija itse myy nämä tuotteet sellaisenaan muualta kuin erityisestä myyntipaikasta. 
Ihmisten kannustaminen marjojen ja sienien poimimiseen paitsi katsotaan ihmisten omaan hyvinvointiin ja kotitalouksien toimeentulon edistämiseen myönteisesti vaikuttavaksi asiaksi myösnähdään hyväksi kansantaloudellisesti, että marjoja ja sieniä poimittaisiin hyötykäyttöön eikä jätettäisi metsään pilaantumaan. 
Samoin valtiovallan tulisi kannustaa ihmisiä laajemmin kotimaisen kalan käyttämiseen. Ammattikalastajien määrä vähenee jatkuvasti, ja koko elinkeino on uhattuna. Suomalaisessa ruokapöydässä syötävä kala on pääosin ulkomaalaista. Tuontikalaa tulisi korvata enemmän kotimaisella kalalla. Erityisesti tulisi edistää sellaista kalastusta, joka parantaisi luonnon biodiversiteettiä ja vähentäisi liian suuriksi kasvaneita kalakantoja. 
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
arvolisäverolain 59 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan arvonlisäverolain (1501/1993) 59 §, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 376/1994, 1218/1994 ja 1486/1994, seuraavasti: 
59 § 
Veroa ei suoriteta seuraavien tavaroiden ja palvelujen myynnistä: 
1) setelit ja kolikot, jotka ovat käypiä maksuvälineitä, lukuun ottamatta seteleitä ja kolikoita, joiden myyntihinta määräytyy niiden keräily- tai metalliarvon perusteella; 
2) arpajaisverolain (552/1992) 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen arpajaisten järjestäminen ja välitys sekä sanotussa lainkohdassa tarkoitetun peliautomaatin tai -laitteen taikka pelin vaatiman tilan luovuttaminen kiinteistöltä;  
3) yleisen hautauspaikan pitäjän luovuttamat hautapaikan avaamis- ja hoitopalvelut sekä muut varsinaiseen hautaustoimintaan liittyvät palvelut; 
4) kullan myynti keskuspankille;  
5) kuurojen tulkkauspalvelut;  
6) itse poimitut, luonnonvaraiset marjat ja sienet, jotka poimija myy sellaisenaan muualta kuin erityisestä myyntipaikasta; 
7) itse kalastetut särkikalat. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 28.6.2018 
Eeva-Maria
Maijala
kesk
Viimeksi julkaistu 28.6.2018 14.22