Lakialoite
LA
31
2015 vp
Ville
Tavio
ps
ym.
Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Ehdotamme lain muutosta, jolla törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkotus ja maahantulokielto määrättäisiin rikosasian käsittelyn yhteydessä. 
Ehdotetun lain sisältö on, että jos ulkomaalainen tuomitaan kahden (2) vuoden tai pidempään vankeusrangaistukseen, hänet määrätään automaattisesti käännytettäväksi tai karkotettavaksi sekä toistaiseksi voimassaolevaan maahantulokieltoon. Käännyttäminen tai karkottaminen voidaan jättää määräämättä vain erityisen painavasta syystä. 
Nykytilassa ulkomaalaisen maasta käännyttäminen tai maasta karkottaminen ja maahantulokiellon määrääminen rikokseen syyllistymisen perusteella tapahtuu useamman viranomaisen toiminnan ja useamman tuomioistuimen prosessin myötä. Tätä prosessia tulisi yksinkertaistaa ja säätää laki vakavimpiin rikoksiin syyllistyneiden rikollisten automaattiseksi käännyttämiseksi tai karkottamiseksi ja maahantulokiellon määräämiseksi. Prosessia yksinkertaistamalla törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden käännyttäminen tai karkottaminen sekä maahantulokiellon määrääminen tapahtuisi nopeammin. Tämä lakialoite toisi huomattavia säästöjä poliisille, maahanmuuttovirastolle ja tuomioistuinlaitokselle. 
Vähintään kahden vuoden vankeusrangaistuksella sovitettaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö ei nauti enää Suomessa ulkomaalaiselta edellytettävää yhteiskuntaluottamusta, joten karkotus olisi parempi toteuttaa ilman yhteiskunnalle raskasta, kallista ja hidasta prosessia. 
Maasta käännyttäminen tai karkottaminen ja maahantulokiellon määrääminen on tosiasiallisesti pikemminkin lisärangaistus kuin hallinnollinen seuraamus. Tämä lakiesitys osaltaan edesauttaa rikosoikeudessa vahvana periaatteena pidetyn kaksoisrangaistavuuden kiellon toteutumista, kun käännytys tai karkotus ja maahantulokielto ovat rikoksen tosiasiallisia seuraamuksia. Rikos-asiain tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus. 
Punnittaessa karkottamisen perusteena olevia seikkoja, jotka liittyvät lähinnä kansalliseen turvallisuuteen, sekä karkottamista vastaan puhuvia seikkoja, jotka liittyvät karkotettavan henkilöön, vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen voidaan perustellusti liittää lisärangaistus. 
PERUSTELUT
Yleisen tuomioistuimen lainvoimaisen rikostuomion jälkeen poliisi voi aloittaa harkinnan siitä, onko rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen aiheellista käännyttää tai karkottaa ja määrätä maahantulokieltoon rikostuomion vuoksi ulkomaalaislain 148, 149 ja 150 §:n mukaisesti. Jos poliisi päätyy puoltamaan käännyttämistä tai karkottamista sekä maahantulokiellon määräämistä, se joutuu laatimaan hakemuksen maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi. Jos maahanmuuttovirasto päättää ulkomaalaisen rikollisen käännyttämisestä tai karkottamisesta ja maahantulokiellon määräämisestä, on päätös valituskelpoinen hallinto-oikeuteen ja tämän jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 
Ulkomaalaislain 9 luvun 148 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan ulkomaalainen voidaan käännyttää, jos hänet on tuomittu rikoksesta rangaistukseen Suomessa oleskelun aikana. Ulkomaalaislain 9 luvun 149 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, tai jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Ulkomaalaislain 150 §:n mukaan ulkomaalaiselle voidaan pääsyn epäämistä, käännyttämistä tai maasta karkottamista koskevassa päätöksessä määrätä maahantulokielto. 
Käsillä oleva lakiesitys ei kumoa asiaan läheisimmin liitännäisiä ulkomaalaislain kohtia 148, 149 ja 150 §:ää. Käsillä oleva lakiesitys puuttuu kuitenkin kyseisten lainkohtien mukaiseen nykykäytäntöön siirtämällä harkintavallan vähintään kahden vuoden rikostuomion saaneiden ulkomaalaisten käännyttämisen, karkottamisen ja maahantulokiellon osalta yleisille rikosasiain tuomioistuimille. Harkintavalta alle kahden vuoden rikostuomion saaneiden osalta pysyisi entisenlaisessa prosessissa poliisilla, maahanmuuttovirastolla ja hallinto-oikeuksilla. 
Käsillä oleva esitys on teoriassa verrannollinen nykyisen rikoslain 2 luvun 14 a §:n mukaiseen lisärangaistustilanteeseen, jossa rikostuomioistuin voi määrätä vähintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen tuomitun menettämään sotilasarvonsa. 
Nykytilassa tapahtuva neliportainen prosessi tulisi muuttaa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden kohdalla yksiportaiseksi. Sen sijaan, että asia käsitellään käräjäoikeudessa (rikostuomio), poliisissa (esitys), maahanmuuttovirastossa (päätös) ja hallinto-oikeuksissa (muutoksenhaku), tulisi törkeisiin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkottaa suoraan käräjäoikeuden päätöksellä. 
Pitkällä tai keskipitkällä aikavälillä on syytä pyrkiä myös siihen, että jatkossa ei olisi enää hallinto- ja yleisiä tuomioistuimia, vaan että asiat voitaisiin käsitellä yhdessä "tuomioistuinlinjassa". Nykyisin ongelmia aiheuttavat erilaiset kaksoisrangaistavuuteen liittyvät sekä muutkin toimivaltaan liittyvät kysymykset. Tällä saavutettaisiin myös merkittävää säästöä.  
Kahden vuoden vankeusrangaistusta voidaan pitää sopivana rajana automaattiselle karkotukselle. Tätä tukee myös se seikka, että useiden törkeiden (ns. ylitörkeiden) rikosten minimirangaistus on laissa määrätty yleisesti kahteen vuoteen. Kahden vuoden vankeusrangaistus on myös nykylain mukaan eräänlainen vakavimpien rikosten raja, sillä yli kahden vuoden vankeusrangaistus määrätään nykylain mukaan aina ehdottomana vankeutena. 
Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan todeta myös nykylain valossa olleen, että vähimmäiskäytäntönä on, että varsinkin törkeimpiin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset eivät nauti enää yhteiskuntaluottamusta ja heidät siten käännytettäisiin tai karkotettaisiin. On myös suoraan todettavissa, että ulkomaalainen muodostaa varteenotettavan uhan yhteiskunnalle myös jatkossa, mikäli hän on syyllistynyt niin vakaviin tekoihin, että niiden rangaistukseksi on arvioitu tuomioistuimessa vähintään kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Tällaisen ulkomaalaisen rikoksentekijän käännyttämisen tai karkotuksen puolesta puhuvat seikat ovat niin huomattavasti suuremmat kuin mahdolliset käännyttämistä tai karkottamista vastaan puhuvat seikat, että käännyttämisen tai karkotuksen tulee olla myös lain vahva lähtökohta. 
Ehdotetun lisärangaistuksen säätäminen laissa lisää myös lainkäytön ennakoitavuutta ja siten myös rikoksentekijän oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta lain edessä. 
Vastaajan kuuleminen toteutuu paremmin käräjäoikeuden suullisessa käsittelyssä kuin kirjallisessa hallintoprosessissa. Käräjäoikeudessa vastaaja voi avustajansa avustuksella esittää ne seikat, jotka puhuvat pääsääntönä olevaa karkottamista vastaan. Myös tämä lisää vastaajan oikeusturvaa nykyisestä. 
Yleinen tuomioistuin suorittaa aina päätöksissään tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Tätä kokonaisharkintaa ei tule eikä voi itsenäisiltä tuomioistuimilta poistaa, vaikka nyt esitettävä käännyttäminen tai karkottaminen ja maahantulokiellon määrääminen ovat lähtökohtaisesti automaatioita. Kokonaisharkinta on kuitenkin ehdotetussa karkotusautomaatiossa verrattain suppea. Esitettävään lakipykälään on kirjattu, että käännyttäminen tai karkottaminen ja maahantulokielto voidaan jättää määräämättä vain erityisen painavasta syystä. Tällainen erityisen painava syy voi olla esimerkiksi henkilön heikentynyt terveydentila, joka tekee henkilön siirtämisen kohtuuttomaksi. 
Maahantulokielto
Rikoksen vuoksi maasta käännytetty tai karkotettu määrätään nykyisin pääsääntöisesti myös maahantulokieltoon. Tämän lakiesityksen tarkoitus (tehostaa, yksinkertaistaa ja tuottaa säästöä) vesittyisi, mikäli maahantulokieltoon määrääminen tapahtuisi erillisenä prosessina. Sen vuoksi vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen tuomittu esitetään samalla rikostuomiolla myös määrättäväksi automaattisesti toistaiseksi voimassaolevaan maahantulokieltoon. Voimassa olevan ulkomaalaislain 150 §:n mukaan maahantulokielto voidaan määrätä törkeään rikokseen tuomitulle ulkomaalaiselle silloin, kun hän muodostaa vakavan uhan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Tässä lakiesityksessä vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen syyllistynyt ulkomaalainen katsotaan vakavaksi uhaksi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, joten toistaiseksi voimassaoleva maahantulokielto on perusteltu. 
Kuuleminen
Vastaajan kuuleminen käännyttämisestä tai karkottamisesta sekä maahantulokiellon määräämisestä ulkomaalaislain 145 §:ssä tarkoitetulla tavalla tapahtuu normaaliin tapaan rikosasian suullisessa pääkäsittelyssä. Tämä parantaa osaltaan yksilön oikeusturvaa ja oikeutta suulliseen kuulemiseen, jota nykyisin on harvakseltaan hallinto-oikeuksien käsittelemissä käännytys- tai karkotusvalituksissa. 
Vastaajan lähiomaisille tai muille todistajille varataan tilaisuus tulla kuulluksi kirjallisesti käännyttämiseen tai karkottamiseen sekä maahantulokiellon määräämiseen liittyen. Tämän kuulemisen tarkoituksena on lähinnä selvittää, onko käsillä erityisen painavia syitä jättää käännyttäminen tai karkottaminen sekä maahantulokielto määräämättä. Jos esillä on erityisiä syitä, voi tuomioistuin halutessaan vastaanottaa näytön suullisesti käännyttämiseen tai karkotukseen ja maahantulokiellon määräämiseen liittyen. 
Muutoksenhakuoikeus
Käräjäoikeuden tuomitsemaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen ja siitä seuraavaan automaattiseen karkotukseen ei olisi tässä lakiesityksessä erillistä muutoksenhakuoikeutta hallinto-oikeuteen, vaan törkeään rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen tulee karkotettavaksi suoraan lainvoimaisen vähintään kahden vuoden rikostuomion perusteella. 
Muutoksenhakuoikeus yksistään koskien käännyttämistä tai karkotusta tai maahantulokieltoa on mahdollinen tavallisella menettelytavalla eli hovioikeuteen jatkokäsittelyluvalla ja korkeimpaan oikeuteen valitusluvalla. 
Erillinen muutoksenhakuoikeus hallinto-oikeuteen voidaan perustellusti rajata, koska rikokseen syyllistyneen henkilön asia on tullut käsitellyksi käräjäoikeudessa ja hänellä on tuomiosta, kuten käännytys- tai karkotuspäätöksestä sekä maahantulokiellosta, muutoksenhakuoikeus hovioikeuteen, josta jälleen korkeimpaan oikeuteen. 
Erilliseen muutoksenhakuoikeuteen karkotuksesta ei ole tässä esityksessä perustetta myöskään sen vuoksi, että tällä esityksellä poistetaan erillinen harkintaelementti siitä, puoltavatko muut käsillä olevat seikat sitä, että vakaviin rikoksiin syyllistynyttä ulkomaalaista ei karkotettaisi. Tämän lain myötä otetaan käyttöön aiempaa selvempi nollatoleranssi ulkomaalaisten tekemiin vakavimpiin rikoksiin ja vakavimpiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten oleskeluluvan jatkumiseen. Tällä lailla korjataan nykylakiin sisältyvä mahdollisuus siihen kohtuuttomuuteen, ettei vähintään kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen syyllistynyttä ulkomaalaista syystä tai toisesta karkotettaisikaan. 
Maavertailua
Ulkomaalaisen karkotuksesta voidaan määrätä rikosasiain tuomioistuimessa ainakin Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Tšekissä, Slovakiassa, Unkarissa, Italiassa ja Espanjassa. Osassa näistä maista on käytössä juuri tämän lakialoitteen mukainen asiantila kahdesta eriytetystä järjestelmästä, jossa hallinnolliseen prosessiin kuuluvat karkotuspäätökset hoidetaan yleisen rikostuomioistuimen ulkopuolella. 
Se, että rikosperusteisia karkotuksia ja hallinnollisia karkotuksia (esimerkiksi oleskeluluvan uusimatta jättäminen) käsitellään eri prosesseissa, ei ole ongelma. Syntyvä asiantila voitaisiin toki nähdä myös välivaiheena, sillä koko karkotusprosessin siirtyminen yleisille tuomioistuimille voisi olla kustannustehokkainta. Kaikkien rikokseen perustuvien käännytys-, karkotus- tai maahantulokieltoasioiden käsittely voitaisiinkin pitkän aikavälin tavoitteena siirtää käsiteltäväksi rikos-asian yhteydessä rikosasian tuomioistuimissa. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
rikoslain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään rikoslakiin (39/1889) uusi 2 d luku seuraavasti: 
2 d luku 
Ulkomaalaisen karkotusseuraamus 
1 § 
Ulkomaalainen, joka tuomitaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, käännytetään, karkotetaan sekä määrätään maahantulokieltoon toistaiseksi, ellei ole olemassa erityisen painavia vastasyitä. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 4.11.2015 
Ville
Tavio
ps
Laura
Huhtasaari
ps
Jani
Mäkelä
ps
Reijo
Hongisto
ps
Arja
Juvonen
ps
Sami
Savio
ps
Leena
Meri
ps
Kari
Kulmala
ps
Mika
Raatikainen
ps
Pirkko
Mattila
ps
Anne
Louhelainen
ps
Rami
Lehto
ps
Toimi
Kankaanniemi
ps
Lea
Mäkipää
ps
Martti
Mölsä
ps
Ritva
Elomaa
ps
Simon
Elo
ps
Olli
Immonen
eimm
Anne
Kalmari
kesk
Mikko
Kärnä
kesk
Viimeksi julkaistu 12.11.2015 9:44