Viimeksi julkaistu 19.4.2021 19.39

Lakialoite LA 36/2020 vp 
Mari-Leena Talvitie kok ym.  
 
Lakialoite laiksi julkisten alojen eläkelain ja työntekijän eläkelain muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa esitetään julkisten alojen eläkelain 65 §:n ja työntekijän eläkelain 55 §:n muuttamista siten, että oikeus leskeneläkkeeseen laajennetaan koskemaan myös alle 50-vuotiasta leskeä, jolla ei ollut yhteistä lasta edunjättäjän kanssa. 

Lisäksi aloitteessa esitetään julkisten alojen eläkelain 64 §:n ja työntekijän eläkelain 54 §:n muuttamista sekä julkisten alojen eläkelakiin uuden 66 a §:n ja työntekijän eläkelakiin uuden 57 a §:n lisäämistä siten, että oikeus leskeneläkkeeseen laajennetaan koskemaan myös avopuolisoa lesken oikeutta vastaavalla tavalla. 

PERUSTELUT

Kun puoliso tai avopuoliso kuolee, jokaisella vähintään viisi vuotta kyseisessä avio- tai avoliitossa eläneellä tulisi olla yhdenvertainen oikeus leskeneläkkeeseen. Nyt näin ei ole. Laki kohtelee erityisesti alle 50-vuotiaita, lapsettomia ja uusperheessä eläviä leskiä epäoikeudenmukaisella tavalla, eikä heillä ole ollenkaan oikeutta leskeneläkkeeseen. 

Kun puoliso kuolee, leskellä on oikeus Kelan maksamaan leskeneläkkeeseen, mikäli hänellä ja hänen puolisollaan on tai on ollut yhteinen lapsi. Lisäksi edellytetään, että pari on avioliitossa puolison kuollessa ja avioliitto on solmittu ennen kuin puoliso on täyttänyt 65 vuotta. Lesken iällä ei ole merkitystä. 

Jos leskellä ja hänen puolisollaan ei ole yhteistä lasta, on leskellä oikeus leskeneläkkeeseen, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: avioliitto on solmittu ennen kuin leski täytti 50 vuotta ja puoliso 65 vuotta; sekä avioliitto on jatkunut vähintään viisi vuotta ennen puolison kuolemaa; sekä leski on ollut vähintään 50-vuotias puolison kuollessa tai hän on saanut työeläkelakien tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta. 

Kelan maksamassa leskeneläkkeessä on kaksi osaa: kuuden (6) kuukauden alkueläke, joka voi alkaa puolison kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta, jos vaadittavat ehdot täyttyvät, sekä mahdollinen jatkoeläke. Molempien maksaminen loppuu, kun leski täyttää 65 vuotta.  

Ongelma Kelan maksamassa leskeneläkkeessä on se, että alle 50-vuotias leski, jolla ei ole yhteisiä lapsia kuolleen puolison kanssa, ei saa lainkaan leskeneläkettä. Se, ettei leskellä ole yhteisiä lapsia edunjättäjän kanssa, eläkkeen eväämisen perusteena sekä avioliiton solmimisajankohtaan ja avioliiton kestoon liittyvät rajoitteet aiheuttavat sen, että lesket ovat keskenään monella tapaa eriarvoisessa asemassa.  

Nuorella ja lapsettomalla leskellä on kuitenkin yhtäläinen tarve taloudelliseen tukeen sopeutumisvaiheessa. Puolison kuolema on usein ennakoimaton kriisitilanne, joka vaikuttaa tutkitusti lesken toiminta- ja työkykyyn. Tilanteen itsessään aiheuttaman kuormituksen lisäksi nuori leski voi leskeneläkkeen rajoitusten vuoksi joutua taloudellisiin vaikeuksiin. Ikävaiheelle on tyypillistä, että on velkaa eikä juurikaan varallisuutta. Akuutissa kriisissä on todella kohtuutonta, jos joutuu menettämään puolison lisäksi myös kodin ja sitä kautta tutun lähiverkoston.  

Lapsettomien leskien rajaaminen eläkelain ulkopuolelle osoittaa, että lainsäädännössä ei tunnisteta erilaisia perhetilanteita eikä moninaistuvia perherakenteita. Esimerkiksi uusperheessä eletään usein lapsiperhearkea, vaikka lapset eivät ole yhteisiä. Leskiperheessä taloudellinen kriisi vaikuttaa lapsiin ja heidän mahdollisuuksiinsa muun muassa asua ja harrastaa tutussa ympäristössä.  

Avioliiton solmimisajankohtaan ja avioliiton kestoon liittyvät rajoitteet eivät tunnista myöskään avoliittojen yleisyyttä. Alle viiden vuoden avioliittoa on saattanut edeltää vuosikymmeniä kestänyt avoliitto. Avopuolisoilla, jotka ovat asuttaneet yhteistaloutta vähintään viisi vuotta, tulisi olla leskeä vastaava oikeus leskeneläkkeeseen.  

Leskeneläkettä vähennetään nykyisen lainsäädännön mukaan puolen vuoden alkueläkkeen jälkeen huomioimalla lesken oma laskennallinen työeläketurva. Vähennys johtaa usein siihen, että eläkettä ei makseta puolen vuoden jälkeen lainkaan. Nuorena leskeytyneen leskeneläke on näin käytännössä määräaikainen, ja eläkkeestä hyötyisivät kaikista pienituloisimmat lesket, jotka muuten turvautuisivat verovaroin katettuun sosiaaliturvaan.  

Leskeneläkeoikeuden laajentaminen lisää kustannuksia maltillisesti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 leskeksi jäi 563 alle 50-vuotiasta. Osalla heistä on yhteisiä alaikäisiä lapsia, ja he ovat siten jo eläkeoikeuden piirissä. Keskimääräinen leskeneläke on 575 euroa kuukaudessa. Yli puolella leskeneläkkeen saajista eläke on tätä pienempi. 

Perhe-eläkkeen uudistamistyö yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa on käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä. Leskeneläkeoikeuden laajentaminen alle 50-vuotiaille lapsettomille leskille ja avopuolisoille ei ole suuri taloudellinen satsaus eläkeuudistuksen kokonaisuudessa. Vähennysmekanismin johdosta eläke jää puolen vuoden jälkeen maksuun vain pienituloisimmille. Yksilön arjen tasolla oikeus eläkkeeseen on kuitenkin merkittävä kysymys. Nuoren lesken ja avoliitossa eläneiden puolisoiden eläkeoikeus on myös yhdenvertaisuuskysymys, joka on syytä vihdoin korjata.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset: 

1. Laki julkisten alojen eläkelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 64 ja 65 § ja 
lisätään lakiin uusi 66 a § seuraavasti: 
64 § 
Edunsaajat 
Edunsaajia ovat leski, entinen puoliso, henkilö, joka on edunjättäjän kuolinhetkellä ollut tämän avopuoliso, ja lapset. Perhe-eläke maksetaan leskeneläkkeenä ja lapseneläkkeenä. 
Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman. 
65 § 
Lesken eläkeoikeus 
Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos: 
1) hän on solminut avioliiton edunjättäjän kanssa ennen kuin tämä oli täyttänyt 65 vuotta; ja 
2) hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa. 
Leskeneläkkeeseen on oikeus myös sellaisella leskellä, jonka avioliitto on solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään viisi vuotta. 
Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 1 momentin nojalla, jos lapsi on annettu ottolapseksi perheen ulkopuolelle ennen edunjättäjän kuolemaa, eikä sellaisen edunjättäjän lapsen perusteella, jonka leski on ottanut ottolapsekseen edunjättäjän kuoltua. 
Jos leskellä on aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saada työeläkelain mukaista eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, hänellä ei ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen. 
66 a § 
Avopuolison eläkeoikeus 
Henkilöllä, joka oli edunjättäjän kuolinhetkellä tämän avopuoliso, on leskeä vastaava oikeus leskeneläkkeeseen. Avopuolison oikeudesta leskeneläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, mitä leskestä ja lesken oikeudesta leskeneläkkeeseen säädetään.  
Avopuolisoilla tarkoitetaan 1 momentissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä, joka on avioliitossa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 54 ja 55 §, sellaisena kuin niistä on 55 § osaksi laissa 1164/2007, ja  
lisätään lakiin uusi 57 a § seuraavasti: 
54 § 
Perhe-eläke ja perhe-eläkkeen saajat 
Edunjättäjä on työntekijä, jolle on karttunut eläkettä tämän lain mukaan ja jonka kuoleman jälkeen maksetaan perhe-eläkettä edunsaajille siten kuin jäljempänä säädetään. 
Edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä edunjättäjän kuoleman jälkeen. Edunsaajia ovat jäljempänä säädetyin edellytyksin leski, edunjättäjän sekä lesken lapset, edunjättäjän entinen puoliso ja henkilö, joka oli edunjättäjän kuolinhetkellä tämän avopuoliso. 
Perhe-eläke maksetaan leskeneläkkeenä ja lapseneläkkeenä. 
Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman. 
55 § 
Lesken eläkeoikeus 
Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän on solminut avioliiton edunjättäjän kanssa ennen kuin tämä oli täyttänyt 65 vuotta ja hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa.  
Leskeneläkkeeseen on oikeus myös sellaisella leskellä, jonka avioliitto on solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään viisi vuotta. 
Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 1 momentin nojalla, jos lapsi on annettu ottolapseksi perheen ulkopuolelle ennen edunjättäjän kuolemaa, eikä sellaisen edunjättäjän lapsen perusteella, jonka leski on ottanut ottolapsekseen edunjättäjän kuoltua. 
Jos leskellä on aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saada työeläkelain mukaista perhe-eläkettä, hänellä ei ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen. 
57 a § 
Avopuolison eläkeoikeus 
Henkilöllä, joka oli edunjättäjän kuolinhetkellä tämän avopuoliso, on leskeä vastaava oikeus leskeneläkkeeseen. Avopuolison oikeudesta leskeneläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, mitä leskestä ja lesken oikeudesta leskeneläkkeeseen säädetään. 
Avopuolisoilla tarkoitetaan 1 momentissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä, joka on avioliitossa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 26.6.2020 
Mari-Leena Talvitie kok 
Ari Koponen ps 
Jenna Simula ps 
Leena Meri ps 
Piritta Rantanen sd 
Ben Zyskowicz kok 
Janne Heikkinen kok 
Arto Pirttilahti kesk 
Eeva Kalli kesk 
Petteri Orpo kok 
Janne Sankelo kok 
Sari Tanus kd 
Antero Laukkanen kd 
Hannu Hoskonen kesk 
Matias Marttinen kok 
Kai Mykkänen kok 
Veikko Vallin ps 
Mia Laiho kok 
Lulu Ranne ps 
Mikko Ollikainen 
Veijo Niemi ps 
Ritva Elomaa ps 
Sebastian Tynkkynen ps 
Mauri Peltokangas ps 
Juha Mäenpää ps 
Tuomas Kettunen kesk 
Pasi Kivisaari kesk 
Timo Heinonen kok 
Paula Risikko kok 
Sari Essayah kd 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
Sari Sarkomaa kok 
Raimo Piirainen sd 
Sari Multala kok 
Hanna Huttunen kesk 
Minna Reijonen ps 
Merja Kyllönen vas 
Kari Tolvanen kok 
Arto Satonen kok 
Mirka Soinikoski vihr 
Sofia Virta vihr 
Kaisa Juuso ps 
Jussi Saramo vas 
Hanna Holopainen vihr 
Anne-Mari Virolainen kok